Tämä on luettelo alojensa ensimmäisistä naisista Suomessa.
Oppiarvot ja arvonimet Ylioppilas Maria Tschetschulin, 1870
Maisteri Emma Irene Åström, 1882
Tohtori Kemisti Lydia Sesemann, filosofian tohtori 1874 (Zürichin yliopisto) Lääkäri Karolina Eskelin, lääketieteen ja kirurgian tohtori 1895 (Helsingin yliopisto)Karolina Eskelin, lääkäri, Suomen 1. naistohtori 1867–1936. Tiedenaisia. Helsingin yliopisto.
Kunniatohtori Emma Irene Åström, ensimmäinen naispuolinen filosofian kunniatohtori 1927 (Helsingin yliopisto)Kutsu maisterin- ja tohtorin-promotioihin toukokuun 31 p. 1932, s. 95. Helsinki 1932.
Dosentti Historioitsija Alma Söderhjelm, 1906 Naiset yliopistossa Yliopistomuseo Arppeanum
Professori Historioitsija Alma Söderhjelm, henkilökohtainen professuuri Åbo Akademissa 1927. Kansanedustaja Lucina Hagman, professorin arvonimi 1928.
Akateemikko Professori Pirjo Mäkelä, akateemikon arvonimi 2003.
Arkkiatri Dosentti Päivi Hietanen, arkkiatri vuodesta 2026
Varatuomari Inkeri Harmaja, varatuomarin arvo 1930Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin juhlapuhe Naisjuristit ry:n 70-vuotisjuhlassa 6.2.2015. Oikeusministeriö.
Kauppaneuvos Hanna Parviainen, kauppaneuvoksen arvo 1926
Talousneuvos Ruusu Merikallio, talousneuvoksen arvo 1937
Vuorineuvos Irja Ketonen, vuorineuvoksen arvo 1980
Teologi Wendla Ivaska suoritti teologisen loppututkinnon ensimmäisenä naisena 1913 Hilja Walleniuksesta tuli vuonna 1932 ensimmäinen teologisen loppututkinnon suorittanut nainen, joka siirtyi seurakunnan palvelukseen. Marketta Veikkola: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja naispappeuskysymys 1984–2000 Ensimmäiseksi teologian tohtoriksi väitteli Eira Paunu 1952. Naispappeus Suomessa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
Ammatit Lääkäri Rosina Heikel, Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon yksityisesti 1878Naisen asema Suomessa
Hammaslääkäri Hedvig Ståhlberg, suoritti hammaslääkärintutkinnon Pietarissa 1887.
Eläinlääkäri Agnes Sjöberg, Suomen ja ilmeisesti koko Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri 1913.
Agronomi Suoma Kyykoski (ent. Nordlund), valmistui agronomiksi Mustialan maatalousopistosta vuonna 1906 tiettävästi ensimmäisenä naisena maailmassa.
Arkkitehti Signe Hornborg, Suomen ja ilmeisesti Euroopan, mahdollisesti koko maailman ensimmäinen tutkinnon suorittanut naisarkkitehti.Rakennusperintöä. Rakennusperintöpäivien neuvottelukunta 2008. Wivi Lönn, Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston.Arkkitehtuuria. GoTampere (arkistoitu versio)
Insinööri Jenny Markelin (1882–1929) valmistui insinööriksi tie- ja sillanrakennuksen alalta loistavin arvosanoin ja diplomilla kiitettynä 1905. Eeva Pitkälä: Suomen ensimmäinen naisdiplomi-insinööri oli työsuojelun uranuurtaja Viitattu 11.5.2010
Merikapteeni Arja Rauramo, ensimmäinen naispuolinen merikapteeni 1974https://digiplus.fi/www/SuomenMerenkulku/2020_No4/page_36.html
Oikeustieteilijä Agnes Lundell, ensimmäinen naispuolinen kandidaatti 1906 Inkeri Anttila, ensimmäinen naispuolinen tohtori 1946
Korkeakoulun rehtori Aino Sallinen, Jyväskylän yliopiston rehtori 1991Mörttinen (2022), s. 206.
Pankinjohtaja Esteri Heikinheimo, 1905
Maanmittari Sirkka Liakka, ensimmäinen TKK:n maanmittausosastolta valmistunut nainen 1931.Naismaanmittarit
Suurlähettiläs Tyyne Leivo-Larsson, ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs (Oslo 1958–1965), taustaltaan poliitikko Riitta Örö, ensimmäinen naispuolinen karriääridiplomaatti suurlähettiläänä (New Delhi 1974–1979)
Toimittaja Minna Canth, ensimmäinen itsenäisesti työskennellyt suomenkielinen naistoimittaja. Tekla Hultin, ensimmäinen aikakauslehden päätoimittaja (Isänmaan Ystävä). Meta Torvalds, ensimmäinen päivälehden päätoimittaja (Åbo Underrättelser).
Upseeri Toini Mäkelä, suoritti punaupseerikurssin Pietarin kansainvälisessä punaupseerikoulussa vuonna 1921. Yliluutnantti Titta Lindqvist valmistui ensimmäisenä naisena kadettikurssilta nro 83 vuonna 2000. Inka Niskanen on ensimmäinen nainen lentolaivueen komentajana ja sotilaslentäjänä sekä ensimmäinen naispuolinen everstiluutnantti ja eversti.
Ulla Murtomäki, ensimmäinen merivoimissa komentajaksi ylennetty nainen
Tasavallan presidentin adjutantti Komentajakapteeni Anna Eronen: 3. adjutantti 2022 Keski-Heikkilä, Anni: Tasavallan presidentille nimitettiin ensimmäistä kertaa nainen adjutantiksi. Helsingin Sanomat 24.5.2022. ja 1. adjutantti 2026Stenroos, Maria Tasavallan presidentin ensimmäiseksi adjutantiksi nousee ensi kertaa nainen. 26.8.2026.
Mittarilentäjä Orvokki Kuortti, ensimmäinen mittarilentäjä, helikopterilentäjä, lennonopettaja, Atlantin-ylilentäjä
Lentometeorologi Aili Nurminen, 1936Hohtavien siipien varjossa Malmilla. Malmin lentoasema. Uusi Suomi 25.4.1948. Viitattu 31.7.2016.
Aluemetsänhoitaja Saara Peiponen nimitettiin vuonna 1956 erivapaustietä ensimmäisenä naisena Suomessa aluemetsänhoitajaksi Haapajärvelle.
Valtakunnansovittelija Minna Helle ryhtyi hoitamaan valtakunnansovittelijan virkaa vuonna 2015.
Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen toimi oikeusministeriön kansliapäällikkönä 1995–2007.
Kulttuuri Säveltäjä Ida Moberg (1859–1947), Suomen ensimmäisen naissäveltäjän tuotantoon kuuluu yli 80 teosta, mukaan lukien sinfonia.
Kapellimestari Jaana Haanterä, kapellimestarin diplomi Sibelius-Akatemiasta 1992Mörttinen (2022), s. 212. Susanna Mälkki, Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari 2016Mörttinen (2022), s. 211.
Konserttimestari Kerttu Wanne, Turun kaupunginorkesterin konserttimestari 1927–1928
Kirjailija Christina Regina von Birchenbaum (k. 1651 jälkeen), ensimmäinen naisrunoilija Carolina Runeberg (1808–1891), omalla nimellään runokokoelman julkaissut naiskirjailija (1855) Fredrika Wilhelmina Carstens (1808–1888), kirjoitti ensimmäisen Suomessa ilmestyneen romaanin 1840 Theodolinda Hahnsson (1838–1919), ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija
Taiteilija Margareta Capsia (1682–1759), ensimmäinen Suomessa toiminut naistaidemaalari1700-luvun taidehistoriaa, maalaustaide, Nikkemedia Viitattu 29.6.2008. Charlotta Malm-Reuterholm (1768–1845), ensimmäinen Suomessa syntynyt naistaiteilijaSinebrychoffin taidemuseo
Tanssija
Alina Frasa (1834–1899), ensimmäinen suomalainen naistanssitaiteilija Maggie Gripenberg (1881-1976), suomalaisen vapaan tanssin uranuurtaja
Levyttävä rock-yhtye Tavaramarkkinat, ensimmäinen oman levyn julkaissut pelkästään naisista koostunut suomalainen rockyhtye.YLE Elävä arkisto
Kirkko Diakoni Amanda Cajander, ensimmäinen suomalainen, joka vihittiin diakonissaksi (1866)
Pappi Tuulikki Koivunen Bylund vihittiin papiksi Ruotsissa 1971Mörttinen (2022), s. 47. Kaikkiaan 94 naista vihittiin papeiksi eri puolilla Suomea 6. maaliskuuta 1988 kello 10.
Tuomiorovasti Marjatta Laitinen, Espoon hiippakunnan tuomiorovasti 2004Mörttinen (2022), s. 63.
Piispa Irja Askola valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi 3. kesäkuuta 2010.http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/06/suomi_sai_ensimmaisen_naispiispan_1733383.html
Urkuri Anna-Liisa Antilasta tuli vuonna 1952 ensimmäinen vaaleilla virkaan valittu naisurkuri Suomessa, kun hänet valittiin Turun Mikaelinkirkon urkuriksi.
Oikeuslaitos Nimismies Dorde Olofintytär, Eurajoen nimismies 1575–1580.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä 2016–2018, valtakunnansyyttäjä 2018–
Hovioikeuden presidentti Ritva Hyöky, Vaasan hovioikeuden presidentti 1975
Hallinto- ja oikeusneuvos Lemmikki Kekomäki, korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos 1956 Maarit Saarni-Rytkölä, korkeimman oikeuden oikeusneuvos 1969
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, korkeimman oikeuden johdossa vuosina 2006–2015.
Eduskunnan oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen, apulaisoikeusasiamiehenä 1988–1995 Riitta-Leena Paunio, oikeusasiamiehenä 2002–2009
Politiikka Kansanedustaja Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi. Heistä yhdeksän oli työväenpuolueen listoilta. Kymmenen oli keskustasta ja oikeistopuolueista.Aura Korppi-Tommola: Ensimmäiset naiset eduskunnassa 1907–1908
Sosialidemokraattinen puolue: Ida Aalle-Teljo, Anni Huotari, Mimmi Kanervo, Jenny Nuotio, Maria Paaso-Laine, Hilja Pärssinen, Maria Raunio, Sandra Lehtinen ja Miina Sillanpää Suomalainen puolue: Eveliina Ala-Kulju, Hedvig Gebhard, Aleksandra Gripenberg, Liisi Kivioja, Hilda Käkikoski ja Iida Vemmelpuu Nuorsuomalainen puolue: Lucina Hagman ja Alli Nissinen Ruotsalainen kansanpuolue: Dagmar Neovius Maalaisliitto: Hilma Räsänen
Kunnanjohtaja Sirpa Rautio, Uuraisten kunnanjohtaja 19. maaliskuuta 1976 Uuraisten kuntainfo Viitattu 30.7.2016
Maaherra Sylvi Siltanen, 1972. Turun ja Porin läänin maaherra.
Puoluesihteeri Ulpu Iivari, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluesihteeri 1987−1991
Puoluejohtaja Kristiina Halkola, Demokraattisen vaihtoehdon puheenjohtaja 1986–1989Mörttinen (2022), s. 41. Heidi Hautala, Vihreän liiton puheenjohtaja 1987−1991. Ensimmäinen nainen eduskuntapuolueen puheenjohtajana.
Ministeri Miina Sillanpää, Tannerin hallituksen (13. joulukuuta 1926 – 17. joulukuuta 1927) apulaissosiaaliministeri (tosin jo vuonna 1918 sisällissodan aikaisessa punaisten hallituksessa eli kansanvaltuuskunnassa oli kaksi naisvaltuutettua, Hilja Pärssinen ja Hanna Karhinen).
Pääministeri Anneli Jäätteenmäki, 2003
Eduskunnan puhemies Anna-Liisa Linkola, eduskunnan toinen varapuhemies 1975Mörttinen (2022), s. 38. Riitta Uosukainen, eduskunnan puhemies 1994–2003
Presidenttiehdokas Helvi Sipilä, 1982
Tasavallan presidentti Tarja Halonen, 2000–2012
Muut
Liputettava Minna Canth, ensimmäinen liputuspäivän saanut nainen, 2007Minna Canth – toiminnan ja ajatuksen vapautta Suomen naisille. Ajastaika 2/2006.
Katso myös Naiset Suomessa
Lähteet
Alojen ensimmäiset naiset Luokka:Luettelot naisista alojensa ensimmäiset naiset