Olavi Samuel Pesonen () oli suomalainen säveltäjä, urkutaiteilija, musiikkikriitikko ja musiikkipedagogi.
Henkilöhistoria Pesosen vanhemmat olivat kouluneuvos Matti Pesonen ja Ellen (Ella) Irene Malmberg ja puoliso vuodesta 1933 Sirkku Aune Margareta Lyytikäinen. Hänen veljiään olivat lääkintöhallituksen pääjohtaja Niilo Pesonen ja kapellimestari Urpo Pesonen.Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, palstat 1155–1156. Helsinki: Otava, 1963. Hän tuli ylioppilaaksi 1928 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1932. Helsingin Kirkkomusiikkiopistosta Pesonen valmistui 1934 ja Sibelius-Akatemian urkudiplomin hän suoritti 1939. Pesonen toimi kansakoulun laulunopettajana Helsingissä vuodesta 1933, sävellyskonsertin hän piti 1936 ja urkukonsertin 1939. Hän toimi myös orkesterin- ja kuoronjohtajana ja musiikkikriitikkona, samoin kuin luottamustehtävissä Suomen musiikkielämässä. 1950-luvun lopulla Pesonen toimi musiikin lehtorina Helsingin opettajakorkeakoulussa ja myöhemmin 1960-luvulla Kouluhallituksessa koulujen musiikintarkastajana.
Tuotanto Pesosen ensimmäiset teokset edustivat kansallisromantiikkaa, mutta myöhemmin hänen sävelkielensä kehittyi kromaattisemmaksi ja etääntyi paikoitellen tonaalisuudesta. Pesonen käyttää runsaasti kontrapunktia. 1950–1960-luvulla Pesonen sävelsi lukuisten muiden tehtävien vuoksi melko vähän, mutta 1970-luvulla siirryttyään eläkkeelle hän saattoi jälleen paneutua enemmän säveltämiseen. Pesosen tuotannossa on runsaasti kuoro- ja yksinlauluja, joista merkittävimpiä ovat sekakuorosävellys Ajat eellehen menevät (1935) ja yksinlaulusarja Gott! Wirf mich nicht zu Deinen Steinen (1953). Hänen säveltäjäkuvaansa liitettiin lyyrisyys, uskonnollisuus ja vankat tekniset taidot. Hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa kaksi sinfoniaa, muita soitinteoksia sekä lukuisia vokaaliteoksia. Pesosen merkittävin sävellyksenopettaja oli Leevi Madetoja.
Pesonen sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1961.
Sävellyksiä Pesosen sävellyksiä ovat muun muassa seuraavat: Jousikvartetto e-molli, 1935 Orkesterille Preludi 1936, Humoreski 1936, Kehtolaulu 1936 ja Juhla-alkusoitto, 1939 Melodraama Havahtuminen, 1936 Kuulokuvamusiikkia baritonille ja uruille, 1937 Piano- ja urkusävellyksiä, kuten Fuuga g-molli, 1938-1939 Kantaatteja muun muassa koulujen ja yhdistysten vuosijuhliin Yli sata yksin-, lasten- ja kuorolaulua kutakin
Teoksia Pesosen julkaisemia lauluteoksia ovat: Aapi lauluja, 1934 Laulukirja, 1938 Kymmenen joululaulua, 1940 Laulava kansa I, 1944 Laulava kansa II, 1945 Hengellisiä sekakuorolauluja, 1945
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät Luokka:Suomalaiset musiikkikriitikot Luokka:Suomalaiset urkurit Luokka:Suomalaiset musiikkipedagogit Luokka:Suomalaiset kuoronjohtajat Luokka:Orkesterinjohtajat Luokka:Suomalaiset musiikkikirjailijat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1909 syntyneet Luokka:Vuonna 1993 kuolleet