Kuninkaallinen Miekkaritarikunta () on ruotsalainen sotilasritarikunta, joka perustettiin Fredrik I:n valtakaudella vuonna 1748. Alkujaan sitä jaettiin tunnustuksena urheudesta rintamalla, mutta sittemmin myös pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta maan asevoimissa.
Aliupseereille jaettava hopeinen miekkamerkki laskettiin myös kuuluvaksi ritarikuntaan. Vuonna 1952 perustettiin myös ritarikuntaan kuuluvia mitaleita, joita on yhteensä kolme (pronssinen, hopeinen ja kultainen), ja niitä voidaan jakaa ainoastaan Ruotsin ollessa sotatilassa.
Miekkaritarikunnan kunniamerkkejä ei jaettu vuosina 1975–2022 vuonna 1974 tehdyllä päätöksellä, jolloin se laitettiin "lepäämään". Vuonna 2022 valtiopäivien tekemällä päätöksellä ruotsalaiset ritarikunnat otettiin uudelleen käyttöön ja Miekkaritarikunnan kunniamerkkejä voidaan jälleen myöntää 1. helmikuuta 2023 alkaen. Samassa yhteydessä Ruotsin kuninkaasta tuli virallisesti ritarikunnan "suurmestari ()"; aiempi titteli "herra ja mestari ()".
Ritarikunnassa on viisi luokkaa:
80x80px Suurristi 80x80px 1. luokan komentaja 80x80px Komentaja 80x80px 1. luokan ritari 80x80px Ritari
Viimeisin suomalainen, joka on saanut Miekkaritarikunnan suurristin erikoisluokan oli marsalkka Mannerheim, joka sai suurristinsä 4. kesäkuuta 1942.Tetri 1998: 227–228.
Myös kenraaliluutnantti Henrik Johan Aminoff, jalkaväenkenraali Adolf Aminoff, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth sekä muutama muu suomalainen kenraali palkittiin suurristillä.
Lähteet Tetri Juha E.: Kunniamerkkikirja, Saarijärvi: Ajatus 1998 .
Viitteet
Luokka:Ruotsalaiset ritarikunnat