pienois|300px|Marsin prinsessan eli Marsin sankarin englanninkielinen kansi. Mars-sarja (Barsoom series) on Edgar Rice Burroughsin 1910-luvulla aloittama kirjasarja, jonka tapahtumat sijoittuvat Mars-planeetalle, jota sen asukkaat kutsuvat nimellä Barsoom.

Burroughs hyödynsi sarjassa tuolloisen tähtitieteen havaintoja Mars-planeetasta. Erityisesti Sir Percival Lowellin havainnot ja tekemänsä tulkinnatPeter Lancaster Brown - Jokamiehen tähtitiedettä Otava 1979 s.86 vaikuttivat Burroughs’n luomaan maailmaan.Burroughs Marsin Sankari s.77,83, 122 Niiden mukaan Mars-planeetalla olisi keinotekoisia kanavia ja siten samankaltaista elämää kuin Maassa.John Carter -DVD lisämateriaali. Disney BXB 4109999 Mars on tarinassa planeetta, jonka rata on muuttunut aiheuttaen kulttuurien laajamittaisen häviämisen ilmakehän ohetessa ja merien kuivuessa vähitellen. Kulttuureista on jäljellä aave- ja rauniokaupunkeja, joissa niiden saavutuksia saattaa vielä nähdä.

Sarjan neljän ensimmäisen teoksen suomennokset ilmestyivät 1920-luvulla. Suomentajana toimi Alpo Kupiainen. Kuusi viimeistä suomennettiin ensi kerran vuodesta 1974 alkaen. Uudet suomennokset, myös jo aiemmin suomennetuista, teki kirjailija T. A. Engström eli nimimerkki Seppo Ilmari.

Lajityyppi Tieteiskirjallisuuden alatyypeistä Mars-sarjassa on avaruusoopperan, planeettaromanssin ja rajaseutuseikkailun elementtejä. Rajaseudun siirtämisessä avaruuteen Mars-sarjalla oli keskeinen vaikutus tieteiskirjallisuuteen.Markku Soikkeli - Tieteiskirjallisuuden käsikirja 2015, Avain, s. 37, 201, 229

Tarina

Mars-sarjassa päähenkilönä on John Carter, joka on entinen Konfederaation ratsuväkikapteeni. Arizonalaisessa luolassa intiaanien surmaaman ystävänsä ruumiin vieressä hän irtautuu ruumiistaan ja siirtyy avaruuden poikki Marsiin eli sen omalla kielellä Barsoomiin. Marsin kevyemmän painovoiman vuoksi hänen voimansa tekee hänestä nopeasti arvostetun. Kovan taistelun jälkeen hän voittaa omakseen Heliumin jeddakin eli keisarin pojantyttären Dejah Thorisin.

Burroughs esiintyy Carterin lähimpänä sukulaisena; hän on tämän ohjeiden mukaan sijoittanut kapteenin ruumiin ilmastoituun hautakammioon ilman balsamointia, avoimeen arkkuun. Hautakammion oven voi avata vain sisältä päin. Carter käykin neljään otteeseen tapaamassa sukulaistaan: Marsin jumalat -kirjan alussa hän tuo käsikirjoituksen, jossa on kolmen seuraavan kirjan tapahtumat; Marsin ritarit alkaa kuvauksella, jossa Carter saapuu ensi kerran marsilaisvarusteissaan; samoin hän käy Marsin miekkojen ja Marsin ihmeiden alussa. Marsin nero, Marsin urho ja Marsin robotit tarinat on välittänyt erikoisradion avulla Barsoomiin siirtynyt, Ranskassa vuonna 1917 kaatunut jalkaväen kapteeni Odysseus Paxton (Vad Varo). Hänestä kehittyy Barsoomissa enemmän kirurgi ja ylimalkaan tiedemies kuin soturi, joskin hänkin joutuu muutamaan otteeseen tarttumaan miekkaansa.

John Carter on Tarzanin veroinen ritarillinen taistelija: kolmannen kirjan lopussa hänet nimitetään Barsoomin sotavaltiaaksi. Hän itse sanoo myöhemmin käyttävänsä tätä valtaa vain sodassa, jolloin hänen appensa isä, suuri jeddak (keisari) Tardos Mors on suvainnut palvella hänen alaisenaan. Muulloin Carter on vain Tardos Morsin suvun prinssi. Hän jättääkin arkipäivän hallintobyrokratian appensa isälle ja tämän pojalle Mors Kajakille, Pikku-Heliumin jedille (kuninkaalle); kirjassa Marsin sotavaltias käydään raju taistelu, jossa isä ja poika osoittautuvat vävynsä veroisiksi miekan käyttäjiksi ja vähintään yhtä urheiksi.

Toinen useimmissa tarinoissa esiintyvä hahmo on vihreä soturi, Tharkin jeddak Tars Tarkas. Hän on miltei kolme kertaa tavallisen miehen kokoinen nelikätinen hurjimus, jolla on kuitenkin lajilleen poikkeuksellisesti omaleimainen huumorintaju sekä kyky rakastaa. Hänen pitkään salattu tyttärensä Sola opetti aikoinaan Carterille Barsoomin kielen ja tavat.

John Carter toimii suurimmassa osassa tarinoita kertojahahmona; Marsin nerossa kertojana on yhdysvaltalainen jalkaväen kapteeni Odysseus Paxton (Vad Varo) joka haavoittuu kuolettavasti ensimmäisessä maailmansodassa ja kuolinhetken lähestyessä irtoaa ruumiistaan ja siirtyy Marsiin. Hän päätyy nerokkaan kirurgin ja tutkijan, Marsin neron Ras Thavasin apulaiseksi ja monipolvisen seikkailun jälkeen saa puolisokseen Duhorin jeddakin tyttären Valla Dian.

John Carter nähdään lyhyesti viimeisessä luvussa, ja hän toimii päähenkilön häissä best manina.

Marsin urhossa kertojana on luutnantti Tan Hadron, ja Carter esiintyy vain voimakkaana taustahahmona.

Kolmas täysin sivullisen kertoma on Marsin robotit: Carter ja kertojana toimiva luutnantti Vor Daj lähtevät etsimään kadonnutta Marsin neroa Ras Thavasta, koska Heliumin prinsessa Dejah Thoris on loukkaantunut vakavasti onnettomuudessa ja vain Marsin nero pystyisi parantamaan hänet.

Marsin jätti tarinassa Carter esiintyy jostain syystä niin ikään kolmannessa persoonassa.

Itsenäisiä tarinoita ovat Marsin neito, jossa Carter esiintyy vain alussa ja kokijana on – kolmannessa persoonassa – hänen poikansa Carthoris.

Sotavaltiaan tytär Tara on päähenkilönä Marsin ritarit -kirjassa.

Teokset thumb|Thuvia, Maid of Marsin kuvitusta A Princess of Mars (1912) suom. Marsin prinsessa eli Marsin sankari The Gods of Mars (1914) suom. Marsin jumalat The Warlord of Mars (1918) suom. Marsin sotavaltias Thuvia, Maid of Mars (1920) suom. Marsin neito The Chessmen of Mars (1922) suom. Marsin ritarit The Master Mind of Mars (1928) suom. Marsin nero A Fighting Man of Mars (1931) suom. Marsin urho Swords of Mars (1936) suom. Marsin miekat Synthetic Men of Mars (1940) suom. Marsin robotit Llana of Gathol (1948) suom. Marsin ihmeitä John Carter of Mars (1964) kokoelma suom. Marsin jätti "John Carter and the Giant of Mars" (1940) todellinen kirjoittaja on Burroughsin poika John Coleman Burroughs "Skeleton Men of Jupiter" (1942)

A Princess of Mars ilmestyi alun perin nimellä Under the Moons of Mars The All Story -lehdessä. Burroughs käytti siinä salanimeä Norman Bean.John Carter -elokuva DVD-versio, lisämateriaali Disney BXB 4109999

Alpo Kupiaisen suomennokset Marsin jumalat, Karisto, 1923. 2. p. Karisto, 1941, 3. p. Karisto, 1944. Alkuteos: The Gods of Mars Marsin prinsessa, Karisto, 1923. 2. p. Karisto, 1941 3. p. Karisto, 1944 Alkuteos: A Princess of Mars Marsin sotavaltias, Karisto, 1923. 2. p. Karisto, 1941.3. p. Karisto, 1945. Alkuteos: The Warlord of Mars Marsin ritarit, kuvittanut J. Allen St. John, Karisto, 1924. 2. p. Karisto, 1942. 3. p. Karisto, 1946. Alkuteos: The Chessmen of Mars

Seppo Ilmarin suomennokset Marsin sankari, Taikajousi, 1969, WSOY, 1974, Into, 2012 Alkuteos: A princess of Mars Marsin jumalat, Taikajousi, 1971, WSOY, 1974, Into, 2012 Alkuteos: The Gods of Mars Marsin sotavaltias, Taikajousi, 1972, WSOY, 1974 Alkuteos: The Warlord of Mars (Mars-kirjat). Marsin neito, Taikajousi, 1972 Alkuteos: Thuvia, maid of Mars (Mars-kirjat; 4). Marsin ritarit, Taikajousi, 1973 Alkuteos: The Chessmen of Mars (Mars-kirjat; 5). Rising Shadow (puuttuu Kansalliskirjaston tietokannasta. Marsin nero, Taikajousi, 1974 Alkuteos: The master mind of Mars (Mars-kirjat; 6). Marsin urho, [Uusi p.]. Taikajousi, 1974 Alkuteos: A fighting man of Mars (Mars-kirjat; 7). Marsin miekat, Taikajousi, 1975 Alkuteos: Swords of Mars (Mars-kirjat; 8). Marsin robotit, Taikajousi, 1975 Alkuteos: Synthetic men of Mars (Mars-kirjat; 9). Marsin ihmeitä, Taikajousi, 1976 Alkuteos: Llana of Gathol Marsin jätti, Taikajousi, 1977 Alkuteos: John Carter of Mars sisältää myös: "Jupiterin luurankoihmiset"

Taikajousi ja WSOY julkaisivat Seppo Ilmarin suomennoksia vuodesta 1974 SiniSet - taskukirjasarjassa. Niiden kansitaide on yhtenevä kovakantisten kirjojen kanssa.Marsin sankari, SiniSet sarja

Into-Kustannus on julkaissut uudestaan 2000-luvulla kuusi osaa Seppo Ilmarin suomentamasta Mars-sarjasta sarjanimellä John Carter. John Carter. 1. osa, Marsin sankari, Into, 2012 John Carter. 2. osa, Marsin jumalat, Into, 2012 John Carter. 3. osa, Marsin sotavaltias, Into, 2012 John Carter. 4. osa, Marsin neito, Into, 2013 John Carter. 5. osa, Marsin ritarit, Into, 2013 John Carter. 6. osa, Marsin nero, Into, 2014 .

Marsin jätti Marsin jätti sisältää myös kesken jääneen ”Jupiterin luurankoihmiset” -jakson. Burroughsin oli ilmeisesti tarkoitus luoda täydellinen neljän tarinan sarja kuten Marsin ihmeissä, mutta sota ja sairaus sotkivat suunnitelmat.Kirjailija Seppo Ilmarin esipuhe kirjassa Marsin jätti, Taikajousi 1977 Viimeinen, keskeneräiseksi jäänyt, kirja on poikkeus: Marsin jätti on teoksen kääntäjän kirjailija Seppo Ilmarin mukaan selvä välityö, jossa ei ole kirjailijan omaa esipuhetta saati selitystä, kuinka tarina päätyi Maapallolle. Esipuhe on kääntäjän kirjoittama ja sisältää lupauksia tulevista töistä. ”Jupiterin luurankoihmiset” on osa kesken jäänyttä laajempaa kokonaisuutta, mutta novellina se yltää tekijänsä parhaiden tasolle. Siinä esipuhe on vain muutaman rivin mittainen kappale, jossa kirjailija sanoo olevansa vain John Carterin sankaritöiden kirjuri.

Kansoja ja kulttuureja

Kaikki Barsoomin rodut muistuttavat Homo sapiensia, lukuun ottamatta niiden lisääntymistapaa ja yli tuhannen vuoden elinikää. Tosiasiallinen elinajanodote on kuitenkin paljon lyhyempi. Kun joku saavuttaa tuhannen vuoden iän, hän lähtee pyhiinvaellukselle Iss-joelle, kuten tekevät lähes kaikki ikääntyneet marsilaiset tai ne, jotka tuntevat olevansa väsyneitä elämäänsä ja odottavat löytävänsä paratiisin matkansa lopussa. Kukaan ei palaa tältä pyhiinvaellusmatkalta, koska se johtaa lähes varmaan kuolemaan. Marsin jumalat - tarinan yhtenä juonteena on usko Iss- joen paratiisiin.

Vaikka marsilaiset naaraat munivat kuten linnut ja matelijat, marsilaisilla on nisäkkäiden ominaisuuksia, kuten napa ja rinnat. Vaikka heillä on erivärisiä ihoja ja heidän ruumiinsa eroavat joissakin tapauksissa perinteisistä ihmisistä, he ovat hyvin samankaltaisia kuin maapallon ihmislajit ja eroja on vain vähän. Koko planeetalla on vain yksi puhuttu kieli, mutta erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Kaikki marsilaiset viestivät keskenään ja myös kotieläinten kanssa telepaattisesti. Lotharit pystyvät heijastamaan kuvia, jotka voivat tappaa luomallaan vahvalla kuolemanpelolla. Kirjassa Marsin sotavaltias kansakunnat kuvataan sotaisina ja omavaraisina, mutta kirjassa Marsin jumalat on osavaltioiden ja kaupunkien välillä kauppaa ja kirjassa Marsin neito kuvataan kaupunkien välisille linja-autoille tehtyjä pysäkkejä.

Suurin osa kulttuureista on dynastioita tai teokratioita.

Punaiset marsilaiset Punaiset marsilaiset ovat Barsoomin hallitseva kulttuuri. Hallinto on organisoitu keisarillisten kaupunkivaltioiden järjestelmäksi. Helium, Ptarth ja Zodanga hallitsevat planeettakanavajärjestelmää sekä muita erillisiä kaupunkivaltioita sisämaassa. Punaiset marsilaiset ovat muinaisten keltaisten, valkoisten ja mustien marsilaisten jälkeläisiä, joiden jäänteitä on planeetan syrjäisillä alueilla, erityisesti navoilla. Kirjassa Marsin sankari mainitaan, että punaisten marsilaisten rotu luotiin kestämään paremmin uudessa ankarammassa ympäristössä, kun Barsoomin meret alkoivat kuivua.

Kuten kaikki Marsin humanoidirodut punaiset marsilaiset kuoriutuvat munista.

Punaiset marsilaiset ovat erittäin sivistyneitä, kunnioittavat yksityisomaisuutta, noudattavat kunniakäsitystä ja heillä on vahva oikeudenmukaisuuden tunne. Heidän kulttuuriaan ohjaa laki, joka on teknisesti edistynyt. He kykenevät rakastamaan ja heillä on perheitä.

Vihreät marsilaiset