pienoiskuva|Punaisella merkitty Lugalzaggesin valtakunta kattoi koko sumerin eli nykyisen Etelä-Irakin noin 2350 eaa.
Lugalzaggesi, tavallisin äänneasu sumerilaisen Umman kuninkaan nimelle Lugal-Zage-Si (lugal-zag-ge4-si = LUGAL.ZAG.GI4.SI 𒈗𒍠𒄄𒋛; joskus lausutaan Lugalzagesi tai "Lugal-Zaggisi") hallitsi noin 2359–2335 eaa. tai 2296–2271 historiantutkijoiden laatiman "lyhyen kronologian" mukaan. Lugalzaggesi yhdisti koko Sumerin ja oli viimeinen Sumerin kuningas ennen seemiläisen Akkadin Sargonin nousua.
Lugalzaggesin valtakunta
Lugalzaggesia on väitetty ensimmäiseksi koko Sumerin yhdistäneeksi kuninkaaksi, mutta varmaa tämä ei oleSumer, Babylon, and Hittites by Sanderson Beck Sanderson Beck 1998–2004. . Retrieved 2006-11-27.. Lugalzaggesi kukisti Kišin Ur-Zababan, Lagašin uudistajakuninkaana pidetyn Urukaginan, Urin, Nippurin, Larsan ja Urukin, jonne siirsi pääkaupunkinsa. Lugalzaggesi hävitti Umman vanhan vihollisen Lagašin temppelialueenKansojen historia 1. osa - Egypti, Etu-Aasia, Carl Grimberg, Kolmas uudistettu laitos, WSOY 1980, , Koko sarja , suom toim sirkku klemola suom weikko pakarinen, s. 362, 363 ja edisti omien sanojensa mukaan Sumerin hyvinvointia kaivauttamalla peltojen kastelukanavia kaikkialla muualla kuin LagašissaGrimberg 1980, s. 363. Lugalzaggesi väitti Enlil-jumalan antaneen hänelle "ylä- ja alameren väliset alueet", ja hänen valtansa saattoi ulottua VälimereltäGrimberg 1980, s 362 Persianlahdelle. Lugalzaggesi saattoi tehdäkin ryöstöretken VälimerelleCrawford, Harriet E.W. Sumer and the Sumerians. Cambridge University Press, 2004. . s. 33.. Lugalzaggesi hallitsi 25 tai 34 vuotta, eri teksteissä on ristiriitaisia tietoja. Lugalzaggesin valta päättyi tylysti Akkadin Sargonin suorittamaan valloitusretkeen. Sargon repi Urukin muurit alas ja vei Lugalzaggesin kahleissa Nippurin Enlilin temppeliin.
Akkadilainen Šarru-kin eli Sargon I oli seemiläistä sukujuurta. Akkadilaiset olivat taitavia jousiampujia ja he hukuttivat Lugalzaggesin sumerilaiset taistelujoukot nuolisateeseen. Sumerilaiset taistelivat keihäin, kilvin ja kirvein, eivätkä pystyneet puolustautumaan jousimiesten hyökkäykseltä.Salonen, Armas. (1956). Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 16. Porvoo: WSOY.
Lähteet
Luokka:Sumerin kuninkaat