Dysprosium on ranskalaisen kemistin Paul-Émile Lecoq de Boisbaudranin vuonna 1886 löytämä alkuaine, joka kuuluu harvinaisiin maametalleihin. Sen kemiallinen merkki on Dy, järjestysluku 66 ja CAS-numero 7429-91-6. Dysprosiumin atomimassa on 162,50. Alkuaineella on seitsemän stabiilia isotooppia, joista luonnossa yleisin on 164Dy.
Alkuaineen nimi tulee kreikan kielen sanasta dysprositos eli "vaikeasti saatavissa oleva".
Kemialliset ominaisuudet thumb|left|130px|Pala metallista dysprosiumia thumb|left|130px|Dysprosiumsulfaattia koeputkessa Dysprosiummetalli tummuu hitaasti ja muuttuu ilman vaikutuksesta dysprosium(III)oksidiksi:WebElements: Chemical reactions of Dysprosium Viitattu 4.11.2015 4 Dy + 3 O2 → 2 Dy2O3
Dysprosium on elektropositiivinen metalli ja reagoi veden kanssa muodostaen dysprosiumhydroksidia ja vetykaasua: 2 Dy (s) + 6 H2O (l) → 2 Dy(OH)3 (aq) + 3 H2 (g)
Dysprosiummetalli reagoi kiivaasti kaikkien halogeenien kanssa yli 200 °C:n lämpötilassa: 2 Dy (s) + 3 F2 (g) → 2 DyF3 (s) [vihreä] 2 Dy (s) + 3 Cl2 (g) → 2 DyCl3 (s) [valkoinen] 2 Dy (s) + 3 Br2 (g) → 2 DyBr3 (s) [valkoinen] 2 Dy (s) + 3 I2 (g) → 2 DyI3 (s) [vihreä]
Dysprosium hajoaa rikkihapossa, jolloin liuokseen muodostuu keltaisia Dy3+-ioneja [Dy(H2O)9]3+-kompleksissa: 2 Dy (s) + 3 H2SO4 (aq) → 2 Dy3+ (aq) + 3 SO42- (aq) + 3 H2 (g)
Syntynyt yhdiste, dysprosium(III)sulfaatti, on paramagneettista.
Isotoopit Luonnossa esiintyvä dysprosium koostuu seitsemästä pysyvästä isotoopista: 156Dy, 158Dy, 160Dy, 161Dy, 162Dy, 163Dy ja 164Dy. Luonnon isotoopeista 164Dy on yleisin (28,3%), seuraavaksi yleisin on 162Dy (25,5%), jota seuraavat 163Dy (24,9%), 161Dy (18,9%), 160Dy (2,33%) ja 158Dy (0,10%). Vähiten löytyy 156Dy:tä (0,06%).
Dysprosiumille on syntetisoitu 29 radioaktiivista isotooppia, näiden massaluvut ovat välillä 138–173. Näistä vakain on 154Dy, jonka puoliintumisaika on 3×106 vuotta. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 159Dy jonka puoliintumisaika on 144,4 päivää ja 166Dy (81,6 tuntia). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat alle 10 tuntia, useimmiten vain joitain minuutteja tai sekunteja. Vähiten vakaa isotooppi, jolle puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti määrittämään, on 139Dy (600±200 ms). Dysprosiumilla on myös ainakin 12 metastabiilia isomeeriä, joiden massaluvut ovat välillä 140–165. Niistä pitkäikäisin on 165mDy (1,257 min).
Käyttö thumb|left|Dysprosiumlastuja Puhtaana metallina dysprosiumilla ei ole käyttöä, koska se hapettuu nopeasti ilmassa. Sen sijaan dysprosiumin, neodyymin, raudan ja boorin seoksesta valmistetaan laadukkaita kestomagneetteja, joita käytetään mm. tietokoneiden kovalevyissä. Terfenol-D on dysprosiumia sisältävä magnetostriktiivinen metalliseos, joka magneettikentässä pitenee tai lyhenee silminnähtävästi. Sitä käytetään kaikuluotaimissa ja mikromekaanisissa moottoreissa.
Dysprosiumin ja halogeenien yhdisteitä, varsinkin dysprosiumin jodidia ja bromidia käytetään monimetallilampuissa. Nämä yhdisteet hajoavat lähellä lampun kuumaa osaa vapauttaen yksittäisiä dysprosiumatomeja. Nämä re-emittoivat fotoneja spektrin vihreässä ja punaisessa osassa tuottaen kirkasta valoa.
Dysprosiumia hyödynnetään myös radioaktiivista säteilyä mittaavissa annosmittareissa sekä eräissä lasereissa.
Huomautukset
Lähteet
Aiheesta muualla
Periodictable: Technical data for Dysprosium
Webmineral: Mineral Species containing Dysprosium (Dy) Mindat: The Mineralogy of Dysprosium Americanelements: Dysprosium Technical and Safety Data Dysprosiumin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 28.1.2015. The Royal Society of Chemistry (RSC): Dysprosium PeriodicTable: Dysprosium (Dy) PubChem: Dysprosium Human Metabolome Database (HMDB): Dysprosium Food Component Database (FooDB): Dysprosium
Luokka:Alkuaineet