thumb|right|350 px|OH-TOW Pariisissa. Valmet PIK-23 Towmaster eli Suhinu (Superhinauskone) on suomalainen kaksipaikkainen purjelentokoneiden hinauslentokone, joka on täysin komposiittirakenteinen. Sen ensilento tehtiin 22. maaliskuuta 1982.
TKK ja PIK päätyivät 1960- ja 1970-luvuilla siihen, että lentokoneiden tulisi jatkossa olla komposiittirakenteisia. PIK-20-purjelentokone oli osa tätä kehitystä. PIK-23:n suunnittelu alkoi yrityksestä jatkokehittää 1970-luvun alussa käyttöön tullutta PIK-19 Muhinua (Muovihinauskone), mutta lopulta päädyttiin kehittämään uusi kone alusta alkaen. Valmet Lentokoneteollisuus osallistui hankkeeseen päästääkseen perehtymään lujitemuovirakenteisiin. Koneesta toivottiin saatavan myyntikelpoinen tuote pienellä rahalla, ja Valmet markkinoi konetta intensiivisesti 1980-luvun alussa. Tilauksia ei saatu, koska hinauskonemarkkina oli saturoitunut. Pohdittiin voisiko konetta myydä harrasterakentajille rakennussarjoina, mutta tämäkään ei toteutunut.
Vain kaksi prototyyppiä valmistettiin, toinen tehtiin Valmetilla ja toinen TKK:lla. Mikko Järvi lensi OH-TOW:lla ensi kerran 22.3.1982. Kone on edelleen PIK:n käytössä, ja hinaa kesäisin purjekoneita Räyskälässä. Toinen kone, OH-TUG, lensi vuonna 1983. Se tuhoutui lento-onnettomuudessa Kiikalassa kesällä 1991, jolloin ohjaaja kuoli. Kone kuitenkin rakennettiin uudestaan vuoteen 1995 mennessä ja lentää Etelä-Pohjanmaalla.
Tekniset tiedot (PIK-23) miehistö 2 pituus 7,2 kärkiväli 10 m korkeus 2,9 m siipipinta-ala 14 m² siipiprofiili NACA 632415 (modifioitu) tyhjäpaino 590 kg MTOW 870 kg voimalaite Avco Lycoming O-360-A4M, 134 kW (180 hv) suurin nopeus 250 km/h matkalentonopeus 220 km/h sakkausnopeus 78 km/h suurin sallittu nopeus 281 km/h lentomatka 1250 km lentoaika 6 h 30 min (55% teholla) lakikorkeus 3650 m nousunopeus 5,8 m/s eli 1142 ft/min Taylor 1982, s. 49.
Lähteet
Jukka Raunio, Lentäjän näkökulma III: PIK-sarjan lentokoneet, Forssan kirjapaino Oy, 1995
Viitteet
PIK-23 Towmaster Luokka:Hinauslentokoneet Luokka:Koulukoneet PIK-23