Pikkukilokki (Suaeda maritima) on suolaisten maiden ja merenrantojen kasvi. Suomessa lajia tavataan Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu.
Ulkonäkö ja koko pienoiskuva|vasen|Pikkukilokin möyheitä lehtiä.
Yksivuotinen pikkukilokki kasvaa tavallisesti 5–15 senttimetriä pitkäksi, toisinaan pituutta voi olla jopa 30 cm. Koko kasvi on kalju. Varsi on tavallisesti rento, tyviosasta pitkähaarainen ja joskus pysty. Ruodittomat, möyheät lehdet ovat kierteisesti. Lehden lapa on tavallisesti 5–10 mm pitkä, tasasoukka, puoliliereä ja tylppä. Väriltään lehdet ovat sinertävänvihreitä tai punertavia. Kukat ovat pieniä, lehtihankaisia ja ne ovat tavallisesti kahden tai kolmen kukan ryhmissä. Kukissa on viisi kalvomaista, möyheää kehälehteä. Pikkukilokki kukkii Suomessa heinä-syyskuussa. Kasvin siemenet leviävät nopeasti uusille kasvupaikoille veden mukana.Retkeilykasvio 1998, s. 136.Ranta 1998, s. 255.
Levinneisyys Pikkukilokkia tavataan lähes kaikkialla Euroopan merenrannoilla, erityisesti Välimerellä Kreikasta länteen ja Atlantilla Espanjasta Norjan keskiosiin saakka. Itämerellä sitä tavataan Suomenlahden korkeudelle asti. Sisämaassa pikkukilokkia kasvaa lähinnä erilaisilla aroalueilla Unkarista itään aina Keski-Aasiaan saakka. Satunnaisesti lajia voi tavata myös laajalla alueella muuta Aasiaa, Australiassa, Afrikassa erityisesti Marokossa sekä Yhdysvalloissa erityisesti itärannikolla, jossa pikkukilokki kuitenkin lienee alun perin tulokaslaji.Den virtuella floran: Saltört Viitattu 17.11.2010.
Suomessa pikkukilokkia tavataan alkuperäisenä lajina ainoastaan Ahvenanmaan itäisessä saaristossa, erityisesti Kökarissa. Manner-Suomesta sitä on tavattu 1900-luvun alkupuolella painolastitulokkaana Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta sekä Vaasasta.Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Pikkukilokin levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 17.11.2010.
Elinympäristö Suomessa pikkukilokki on lähes kasvittomien merenrantojen pioneerikasvi. Sitä kasvaa suolapitoisilla ja avoimilla rantaniityillä. Suomessa pikkukilokki on harvinaistunut rantalaidunnuksen loppumista seuranneen kasvupaikkojen umpeenkasvun takia. Se on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi.
Käyttö Pikkukilokkia on aikaisemmin käytetty soodan valmistamiseen.
Lähteet Ranta, Pertti: Pikkukilokki. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 255. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Pikkukilokin levinneisyys Suomessa. ITIS: Suaeda maritima United States Department of Agriculture (USDA): Suaeda maritima
Luokka:Kilokit Luokka:Suomen äärimmäisen uhanalaiset kasvit