Humalakiiltokääriäinen (Grapholita discretana) on pieni ja harvinainen, kääriäisiin kuuluva perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö Humalakiiltokääriäinen on pieni, siipiväliltään 13–19 mm, yleisväriltään tummanruskea perhonen. Siiven takareunan dorsaalitäplä muodostuu kahdesta kellanvalkoisesta poikkiraidasta, ja siiven etureunassa on rivi lyhyitä kellanvalkoisia poikkiraitoja. Siiven kärkiosan siipipeili on vaaleanruskea ja siinä on sekä tummia pitkittäisviiruja että siniharmaita poikkiraitoja. Takasiivet ovat tummanruskeat ilman kuviointia. Perhosen vartalo on vaaleanruskeaa päätä lukuun ottamatta tumman kahvinruskea.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/cydia_discretana.htmlhttp://www.lepidoptera.se/species/cydia_discretana.aspx
Levinneisyys ja lentoaika Humalakiiltokääriäistä tavataan Euroopasta Kaukasukselle ja Länsi-Siperiaan. Aikuiset perhoset lentävät touko-kesäkuussa.http://www.lepidoptera.pl/show.php?lang=UK&ID=2934
Suomessa laji luokiteltiin aikaisemmin hävinneeksi, sillä siitä ei ollut lainkaan havaintoja vuoden 1976 jälkeen ja rakentaminen sekä umpeenkasvu olivat hävittäneet tunnetut esiintymispaikat.<ref name="BAP">Kari Nupponen & Hannu Koski: Grapholita discretana (Wocke, 1861) (Tortricidae) löytyi uudelleen Suomesta. Baptria, 2008, 33. vsk, nro 4, s. 131–132. Suomen Perhostutkijain Seura</ref> Se löytyi kuitenkin harrastajan toimesta nurmijärveläisestä puutarhasta vuonna 2006http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/105452-outoa-hairintaa-kotipihalla-%E2%80%93-selitys-%E2%80%9Dsoitimme-ovikelloa%E2%80%9D ja vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksiJari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 455. Ympäristökeskus on esittänyt perhosen esiintymisalueen rauhoittamista yksityiseksi suojelualueeksi, mutta esitys kaatui.http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/11/harvinaisen_perhosen_suojelu_meni_mutkalle_2115550.htmlhttp://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=685 Vuodesta 2006 lähtien lajilla on tunnettu erittäin pienialainen esiintymä myös Lohjalta.
Elinympäristö ja elintavat Täysin humalakasvustoihin sidoksissa oleva laji. Toukat elävät riittävän rotevakasvuisten humalaköynnösten varsien sisällä ja koteloituvat ravintokasviin. Aikuiset perhoset lentävät koko päivän ajan, mutta aktiivisimmin illalla. Ne pysyttelevät aivan humalakasvustojen tuntumassa ja häirittynä piiloutuvat kasvillisuuden joukkoon.
Ravintokasvi Toukan ravintokasvi on humala (Humulus lupulus'').
Lähteet
Luokka:Kääriäismäiset