Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Suomen rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädetty rikos, joka tarkoittaa kansanryhmää uhkaavan, panettelevan tai solvaavan viestin levittämistä yleisön saataville. Rikoksen törkeä tekomuoto on säädetty 10 a §:ssä. Säännöksen alkuperäinen lisääminen rikoslakiin vuonna 1970 perustui YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen.
Lainsäädäntö
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (10 §)
Rikoslain 11 luvun 10 §:n (511/2011) mukaan:
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Solvausta ja panettelua ei sinänsä laissa määritellä, mutta hallituksen esityksessä HE 317/2010 vp annetaan esimerkkejä:
"Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne."
Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan (10 a §)
Rikoslain 11 luvun 10 a §:n (511/2011) mukaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan on törkeä, jos siinä kehotetaan tai houkutellaan joukkotuhontaan, rikokseen ihmisyyttä vastaan, sotarikokseen, murhaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon, taikka muuhun vakavaan väkivaltaan siten, että teolla selvästi vaarannetaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistus on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Lainsäädäntöhistoria
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan lisättiin rikoslakiin lailla 465/1970 (16 luvun 6 a §) hallituksen esityksen HE 19/1970 vp perusteella. Säännös täytti YK:n rotusyrjintäsopimuksen velvoitteet. Alun perin suojattuja perusteita olivat rotu, ihonväri ja etninen alkuperä; Suomi lisäsi oma-aloitteisesti myös uskonnon.
Säännös siirrettiin rikoslain 13 lukuun vuonna 1974 ja edelleen 11 lukuun vuonna 1995 lailla 578/1995.
Vuoden 2011 uudistuksessa (laki 511/2011, HE 317/2010 vp) säännöstä muutettiin merkittävästi. Suojeltuihin perusteisiin lisättiin seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus ja syntyperä sekä avoin vertailuperuste "niihin rinnastettavalla muulla perusteella". Samalla lakiin lisättiin törkeä tekomuoto (10 a §). Uudistus perustui Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan ja EU:n puitepäätökseen 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta.
Rangaistusasteikot
Rikos Rangaistusasteikko Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (10 §) sakko – 2 v vankeutta Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan (10 a §) 4 kk – 4 v vankeutta
Tilastot
Ennen vuotta 2001 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli annettu vain 4–5 tuomiota. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tuomittiin vuosina 2009–2014 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 27 henkilöä. Eniten tuomioita annettiin vuonna 2012, jolloin käräjäoikeudessa tuomittiin 12 henkilöä.
Oikeusministeriön selvityksen mukaan käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosina 2016–2023 yhteensä 144 kiihottamissyytettä. Eniten ratkaisuja annettiin vuonna 2018 (33 kappaletta) ja vähiten vuonna 2016 (5 kappaletta).
Oikeuskäytäntö
KKO:n ennakkopäätökset
KKO:2012:58 – Halla-ahon blogikirjoitus
Korkein oikeus tuomitsi 8. kesäkuuta 2012 perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakkoon. Halla-aho oli julkaissut 3. kesäkuuta 2008 blogikirjoituksen "Muutama täky Illmanin Mikalle", jossa hän väitti islamin olevan "pedofiiliuskonto" ja ryöstelyn sekä verovaroilla loisimisen olevan somalien kansallinen ja mahdollisesti geneettinen erityispiirre.
Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta 30 päiväsakkoon ja hylännyt kiihottamissyytteen katsoen kirjoituksen satiirisen tarkoituksen. Helsingin hovioikeus oli pitänyt käräjäoikeuden tuomion voimassa. Korkein oikeus katsoi, ettei satiiritarkoitus poista kokonaisen kansanryhmän rikolliseksi ja loisivaksi leimaamisen loukkaavuutta, ja tuomitsi Halla-ahon myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Korkein oikeus viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun Féret v. Belgia (2009) ja totesi, että poliitikkojen tulee erityisesti välttää suvaitsemattomuutta lietsovia ilmaisuja.
KKO:2022:63 – YouTube-videot muslimeista
Korkein oikeus tuomitsi 15. marraskuuta 2022 A:n kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 70 päiväsakkoon. A oli julkaissut avoimella YouTube-kanavallaan 24 videota 6. elokuuta ja 27. marraskuuta 2016 välisenä aikana. Videot sisälsivät erään henkilön Helsingissä 5. elokuuta 2016 pitämän englanninkielisen puheen, jonka A oli tekstittänyt suomeksi, ruotsiksi, ranskaksi, italiaksi, arabiaksi ja useilla suomen kielen murteilla. Toinen syytekohta koski saman henkilön toista puhetta, jossa esitettiin uhkaus käyttää väkivaltaa muslimeja kohtaan. Korkein oikeus katsoi, että toisen henkilön puheiden levittäminen tekstitettynä voi täyttää kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön.
KKO:2026:27 – Päivi Räsäsen pamfletti
Korkein oikeus tuomitsi 26. maaliskuuta 2026 kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsänen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan äänin 3–2. Luther-säätiön piispa Juhana Pohjola tuomittiin samasta rikoksesta pamfletin julkaisijana.
Syytteet koskivat kolmea julkaisua: vuonna 2004 kirjoitettua pamflettia "Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi", jossa homoseksuaalisuutta luonnehdittiin muun muassa "psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi"; Räsäsen vuonna 2019 julkaisemaa sosiaalisen median viestiä, jossa hän kritisoi evankelis-luterilaisen kirkon osallistumista Helsinki Priden kumppaniksi; sekä Yle Puhe -radiokanavan haastattelua joulukuussa 2019. Syyttäjä ei hakenut muutosta radiohaastattelua koskevan syytteen osalta, joten korkein oikeus käsitteli vain pamflettia ja sosiaalisen median viestiä koskevat syytekohdat.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen oli nostanut syytteet 29. huhtikuuta 2021. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet yksimielisesti 30. maaliskuuta 2022. Helsingin hovioikeus piti vapauttavan tuomion voimassa yksimielisesti 14. marraskuuta 2023.
Korkein oikeus katsoi, että pamfletissa homoseksuaalisuuden kutsuminen "psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi" oli nykylääketieteen valossa virheellinen väite ja solvaava. Korkein oikeus totesi, ettei menettelyn katsominen rangaistavaksi ollut ristiriidassa sanan- tai uskonnonvapauden kanssa. Sosiaalisen median Pride-viestiä koskeva syyte hylättiin, koska viesti ei ollut kiihottamisrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla solvaava.
Räsänen tuomittiin 20 päiväsakkoon (1 800 euroa), Pohjola 20 päiväsakkoon ja Luther-säätiö 5 000 euron yhteisösakkoon. Kaksi eri mieltä ollutta oikeusneuvosta olisi hylännyt kaikki syytteet.
Tapaus oli ensimmäinen korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa kiihottamisrikoksen suojeltu ryhmä oli seksuaalivähemmistö.
Muita tuomioita
Kehotus palata Afrikkaan (1999, 2001)
Turun käräjäoikeus tuomitsi 21. tammikuuta 1999 turkulaisen kaupunginvaltuutetun Olavi Mäenpään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 50 päiväsakkoon (1 800 markkaa). Mäenpää oli asettanut 7. heinäkuuta 1998 Kurjenmäen urheilukentälle 25 kylttiä, joissa muun muassa kehotettiin somaleja palaamaan Afrikkaan.Turun Sanomat 22.1.1999. Mäenpää tuomittiin samasta rikoksesta uudelleen vuonna 2001, tällä kertaa 80 päiväsakkoon. Mäenpää ei suostunut maksamaan sakkoja, jolloin ne muunnettiin 80 päivän vankeudeksi, josta hän suoritti puolet. Syynä oli Kansallinen Rintama -ryhmän verkkosivulle kirjoitettu artikkeli "Islamilaisten maihinnousu on estettävä".Alibi 2/2004.
Juutalaisvastaiset kirjoitukset (2007)
Porvoon käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2007 porvoolaismiehen sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Uusimaa- ja Kansan Uutiset -lehdissä julkaistuista mielipidekirjoituksista, joissa solvattiin juutalaisia ja pidettiin juutalaisten joukkotuhoa hyväksyttävänä toimenpiteenä. Uusimaan varapäätoimittaja tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja Kansan Uutisten päätoimittaja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Tämä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun tiedotusvälineen edustaja tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Seppo Lehdon rikokset (2008)
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 3. toukokuuta 2008 Seppo Lehton 2 vuoden ja 4 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 11 syytekohdan perusteella: yhdeksästä törkeästä kunnianloukkauksesta, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Kiihottaminen tapahtui muun muassa esittämällä Allahia ja profeetta Muhammadia kuvaavia hahmoja sekaantumassa eläimiin. Lisäksi tuomittiin sotilasarvon menettäminen, 40 verkkosivuston poistaminen sekä korvauksia yhteisvastuullisesti rikoskumppanin kanssa 75 000 euron edestä. Lehdon rikoskumppani tuomittiin vuoden ja 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Turun hovioikeus piti tuomion voimassa.
Runokirja juutalaisten joukkotuhon puolustamisesta (2009)
Helsingin hovioikeus vahvisti helmikuussa 2009 Helsingin käräjäoikeuden langettaman 30 päiväsakon rangaistuksen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomittu oli julkaissut vuonna 2005 runokirjan, jossa hän muun muassa esitti kolmannen valtakunnan juutalaisiin kohdistaman joukkotuhon hyväksyttävänä ja toivottavana toimenpiteenä. Käräjäoikeus piti kirjaa rasistisena propagandana.
Hirvisaaren blogikirjoitus (2011)
Kouvolan hovioikeus tuomitsi joulukuussa 2011 perussuomalaisten kansanedustajan James Hirvisaaren 25 päiväsakkoon (noin 1 425 euroa) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli muslimeja halventava blogikirjoitus "Kikkarapäälle kuonoon", joka oli julkaistu verkkolehti Uuden Suomen sivustolla 4. helmikuuta 2010, jolloin Hirvisaari oli Asikkalan kunnanvaltuutettu.
Van Wonterghemin kommentti (2012)
Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa 2012 kotkalaisen perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Freddy van Wonterghemin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli kommentti verkkolehti Uuden Suomen uutiseen muslimitytön saamasta raipparangaistuksesta. Hovioikeus piti tuomion voimassa eikä korkein oikeus myöntänyt valituslupaa.
Magneettimedia (2013)
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi 21. lokakuuta 2013 Magneettimedian päätoimittajan Juha Kärkkäisen 90 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli Kärkkäisen Magneettimedia-lehdessä ja sen verkkosivustolla julkaisemista juutalaisia käsittelevistä kirjoituksista, joita käräjäoikeus piti "tyypillisenä ja vakavasti otettavana juutalaisvastaisena propagandana". Magneettimedia tuomittiin maksamaan 45 000 euron yhteisösakko. Hovioikeus piti tuomion voimassa ja korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.
Video pikkutytöstä (2016)
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2016 miehen ja naisen sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. He olivat ladanneet Facebookiin videon, jossa pikkutyttöä kehotettiin lyömään "pakolaiseksi" kutsuttua apinalelua. Nainen tuomittiin 40 päiväsakkoon (240 euroa) ja mies 50 päiväsakkoon (300 euroa).
Terhi Kiemunkin blogikirjoitus (2016)