Laura Robson (s. 21. tammikuuta 1994 Melbourne, Australia) on englantilainen tennispelaaja. Parhaimmillaan hän sijoittui naisten tenniksen kattojärjestön WTA:n maailmanlistalla kaksinpelissä sijalle 27 heinäkuussa 2013 ja nelinpelissä sijalle 82 maaliskuussa 2014. Robson voitti vuonna 2008 14 vuoden ikäisenä tyttöjen kaksinpeliturnauksen Wimbledonissa. Hän saavutti olympiahopeaa sekanelinpelissä Lontoossa 2012 yhdessä Andy Murrayn kanssa.
Robson on pelannut jokaisen neljän grand slam -turnauksen pääsarjassa kaksinpeliä. Parhaimmillaan hän on selviytynyt niissä neljännelle kierrokselle Yhdysvaltain avoimissa 2012 ja Wimbledonissa 2013. Vuonna 2012 hän pääsi ensimmäisen kerran WTA-turnauksen loppuotteluun Kantonissa.
Robson ilmoitti toukokuussa 2022 lopettavansa tennisuransa jatkuvien loukkaantumisten seurauksena vain 28 vuoden iässä.
Nuoruus ja junioriura Robson syntyi 21. tammikuuta 1994 Melbournessa, Australiassa, kolmantena lapsena vanhemmilleen, Andrew'lle sekä Kathylle. Hänen vanhempansa ovat australialaisia. 18 kuukauden ikäisenä Robson ja hänen perheensä muuttivat Singaporeen, ja kuuden vuoden ikäisenä Britanniaan. Seitsemänvuotiaana hän aloitti opiskelemisen Suttonin tennisakatemiassa. 10-vuotiaana hän allekirjoitti sopimuksen rahastoyhtiö Octagonin kanssa, ja vuotta myöhemmin Adidasin, sekä Wilson Sporting Goods -yhtiön kanssa. Työskenneltyään useiden eri valmentajien, mukaan lukien Britannian tennisliiton johtajan, Carl Maesin kanssa, hän valitsi valmentajakseen Martijn Bokin vuonna 2007. Bok sanoi myöhemmin, että vaikka Robsonilla "oli ongelmia hallita tunteitaan", hän "näki heti...paljon potentiaalia Laurassa." Robson aloitti myös harjoittelemisen National Tennis Centressä Bokin, Maesin ja Nigel Searsin ohjauksessa, ottaen samalla oppitunteja kotonaan.
Robsonin ensimmäinen turnaus junioreiden ITF-kiertueella oli toukokuussa 2007 pelattu Värnamon turnaus Ruotsissa, jossa hän selviytyi karsintojen kautta aina puolivälieriin saakka. Saman vuoden aikana hän selviytyi kahdessa ITF-turnauksessa loppuotteluun, ja otti ensimmäisen turnausvoittonsa lokakuussa. Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla Robson pääsi loppuotteluun kolmessa eri turnauksessa, mutta putosi myös ennen kolmatta kierrosta kolmessa peräkkäisessä turnauksessa.
Robson osallistui vuonna 2008 ensimmäistä kertaa junioreiden Grand Slam -turnaukseen Wimbledonissa. Sijoittamaton Robson voitti toisella kierroksella ykköseksi sijoitetun Melanie Oudinin. ja loppuottelussa Noppawan Lertcheewakarnin. Robsonista tuli tyttöjen turnauksen nuorin voittaja sitten vuoden 1994, jolloin Martina Hingis voitti turnauksen. Edellisen kerran brittiläinen tennispelaaja voitti tyttöjen turnauksen vuonna 1984, jolloin Annabel Croft saavutti mestaruuden.
Tauon jälkeen Robson palasi kentille joulukuussa, häviten kuitenkin toisen kierroksen ottelunsa. Kauden päättäneessä Orange Bowl -turnauksessa hän joutui luovuttamaan kolmannella kierroksella vatsan rasitusvamman vuoksi. Vuoden lopussa hän oli ehdolla BBC:n valitsemaksi vuoden nuoreksi urheilijaksi.
Palauduttuaan vammastaan Robson pelasi Australian avointen tyttöjen turnauksessa, jossa hän oli viidenneksi sijoitettu. Välierissä hän kohtasi edellisen vuoden Wimbledonin loppuottelun uusinnassa Noppawan Lertcheewakarnin. Robson voitti ottelun ja selviytyi loppuotteluun, jossa hän hävisi Ksenija Pervakille. Turnauksen jälkeen Robson aloitti harjoittelemisen Gil Reyesin, Andre Agassin entisen valmentajan kanssa. Vuoden 2009 Ranskan avointen tyttöjen turnauksessa Robson oli ykköseksi sijoitettu noustuaan maailmanlistan ykköseksi aikaisemmin samana vuonna. Hän kuitenkin hävisi toisella kierroksella Sandra Zaniewskalle luvuin 6–7, 6–1, 3–6. Myös Wimbledonissa 2009 Robson hävisi toisella kierroksella, tällä kertaa Quirine Lemoinelle. Yhdysvaltain avoimissa Robson hävisi välierissä Jana Buchinalle.
Vuonna 2010 Robson hävisi Australian avointen tyttöjen kaksinpelifinaalissa Karolína Plíškoválle. Wimbledonissa Robson hävisi välierissä Sachie Ishizulle.
Ammattilaisura left|thumb|180px|Robson Wimbledonissa 2008, jossa hän voitti tyttöjen turnauksen. WTA-debyytti ja ensimmäiset Grand Slam -turnaukset (2008–2009) Robson teki ammattilaisdebyyttinsä syyskuussa 2008 10 000 dollarin ITF-turnauksessa Limogesissa, Ranskassa. Hän joutui luovuttamaan toisen kierroksen ottelussaan olkapäävamman vuoksi. Seuraavalla viikolla hän pelasi Shrewsburyn ITF-turnauksessa, jonne hän pääsi mukaan villillä kortilla. Turnauksessa hän selviytyi välieriin asti, jossa hän hävisi maailmanlistan sijalla 105 olleelle Maret Anille. WTA-kiertueella Robson teki debyyttinsä Luxemburgissa lokakuussa, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella maailmanlistan sijalla 42 olleelle Iveta Benešoválle luvuin 6–1, 2–6, 3–6. Marraskuussa Robson otti ensimmäisen ITF-turnausvoittonsa, kun hän päihitti Sunderlandin turnauksen loppuottelussa Samantha Vickersin.
Alkuvuodesta 2009 Robson pelasi vain junioriturnauksissa. Kesäkuussa hän sai villin kortin Wimbledonin aikuisten pääsarjaan., jossa hän hävisi kuitenkin avauskierroksella Daniela Hantuchoválle luvuin 6–3, 4–6, 2–6. Elokuussa Robson pelasi Yhdysvaltain avointen karsinnoissa, mutta hävisi niissä ratkaisevan kolmannen ottelunsa. Lokakuussa Robson osallistui Luxemburgin WTA-turnauksen karsintoihin, joissa hän voitti toisella karsintakierroksella maailmanlistan sijalla 76 olleen Julia Görgesin, mutta ei selviytynyt pääsarjaan hävittyään kolmannen ottelunsa.
Ensimmäinen WTA-otteluvoitto (2010) Kauden alussa Robson pelasi Hopman Cupissa yhdessä Andy Murrayn kanssa. He selviytyivät turnauksen loppuotteluun, jossa Robson voitti María José Martínez Sánchezin, mutta Murray hävisi Tommy Robredolle. Espanja voitti turnauksen kukistettuaan brittiläiset sekanelinpelissä. Seuraavaksi Robson osallistui Australian avointen karsintoihin, joissa hän putosi toisella kierroksella. Australian avointen nelinpelissä Robson pelasi Sally Peersin kanssa. He pääsivät puolivälieriin asti, jossa Marija Kirilenko ja Agnieszka Radwańska olivat parempia. Kesäkuussa Robson otti uransa ensimmäisen otteluvoiton WTA-turnauksessa, kun hän voitti Birminghamin turnauksen ensimmäisellä kierroksella Stefanie Vögelen hänen luovutettua toisessa erässä. Toisella kierroksella Robson hävisi kolmanneksi sijoitetulle Yanina Wickmayerille suoraan kahdessa erässä. Wimbledonissa Robson hävisi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi sijoitetulle Jelena Jankovićille luvuin 3–6, 6–7(5). Yhdysvaltain avoimissa Robson putosi karsinnoissa hävittyään kolmannen ottelunsa.
Syyskuussa Robson selviytyi karsintojen kautta Tokion WTA-turnauksen pääsarjaan, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Gréta Arnille. Kauden viimeisessä turnauksessaan, Osakan WTA-turnauksessa, Robson selviytyi karsintojen kautta pääsarjaan, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Kimiko Date Krummille. 21. syyskuuta 2010 Robson lopetti yhteistyön valmentajansa, Martijn Bokin kanssa, koska Bokilla ei ollut tarpeeksi aikaa kiertää turnauksia Robsonin kanssa.
Toiselle kierrokselle Wimbledonissa ja Yhdysvaltain avoimissa (2011) Robsonin uudeksi valmentajaksi tuli ranskalainen Patrick Mouratoglou. Tammikuussa Hopman Cupissa itseään loukannut Robson teki paluun kentille maaliskuussa. Hän kuitenkin luovutti ottelunsa heti ensimmäisessä turnauksessaan paluunsa jälkeen, ja palasi kentille uudestaan huhtikuun lopulla. Toukokuussa Robson selviytyi välieriin Indian Harbour Beachin ITF-turnauksessa, jossa hän hävisi ykköseksi sijoitetulle Alison Riskelle. Robson ja valmentaja Mouratoglou lopettivat yhteistyönsä vain neljä päivää ennen Wimbledonin alkua. Villin kortin Wimbledoniin saanut Robson voitti ensimmäisellä kierroksella Angelique Kerberin kolmieräisessä ottelussa. Toisella kierroksella hän hävisi Marija Šarapovalle luvuin 6–7, 3–6. Wimbledonin jälkeen Robson pääsi loppuotteluun Wokingin ITF-turnauksessa, jossa hän joutui luovuttamaan toisen erän alussa vasemman käsivarren kipeydyttyä.
Robson Yhdysvaltain avoimissa vuonna 2010.|thumb|right|250px Robson pääsi karsintojen kautta Yhdysvaltain avointen pääsarjaan, jossa hän voitti ensimmäisellä kierroksella Ayumi Moritan, joka luovutti toisessa erässä. Robson voitti ensimmäisen erän 7–6(5). Toisella kierroksella Robson hävisi Anabel Medina Garriguesille 2–6, 3–6. Hänen seuraava turnauksensa oli Tokion WTA-turnaus syyskuun lopulla, jossa hän voitti ensimmäisellä kierroksella Alexandra Dulgherun. Toisella kierroksella Robson hävisi Ana Ivanovićille luvuin 5–7, 4–6.
Grand Slam -turnausten pääsarjoihin ja olympiahopeaa (2012) Robson selvitti tiensä Australian avointen pääsarjaan voitettuaan kaikki karsintaottelunsa. Pääsarjan ensimmäisellä kierroksella hän hävisi Jelena Jankovićille. Hän teki Fed Cup -debyyttinsä helmikuussa, voittaen kaikki kolme pelaamaansa nelinpeliä Heather Watsonin kanssa. Ranskan avoimiin Robson joutui karsimaan, ja hävisi viimeisen karsintaottelunsa. Hän pääsi kuitenkin lucky loserina mukaan pääsarjaan, kun Silvia Soler Espinosa loukkaantui harjoituksissa. Robson hävisi pääsarjan ensimmäisellä kierroksella 29:nneksi sijoitetulle Anabel Medina Garriguesille. Wimbledonissa Robson hävisi avauskierroksella Francesca Schiavonelle luvuin 6–2, 4–6, 4–6. Heinäkuussa Robson pääsi välieriin Palermon turnauksessa voitettuaan muun muassa toisella kierroksella toiseksi sijoitetun Roberta Vincin. Välierässä hän hävisi lopulta Barbora Záhlavová-Strýcoválle.
Robson pääsi mukaan Lontoon olympialaisten kaksinpeliin, kun Petra Martić vetäytyi turnauksesta loukkaantumisen vuoksi. Ensimmäisellä kierroksella hän voitti maailmanlistan sijalla 22 olleen Lucie Šafářován suoraan kahdessa erässä. Toisella kierroksella hän hävisi tiukassa taistossa maailmanlistan kolmoselle, Marija Šarapovalle. Robson pelasi nelinpelissä Heather Watsonin kanssa. He hävisivät ensimmäisellä kierroksella Angelique Kerberille ja Sabine Lisickille. Robson pääsi villillä kortilla mukaan olympiaturnauksen sekanelinpeliin yhdessä Andy Murrayn kanssa. Kaikki heidän pelinsä venyivät kolmanteen erään, ja ratkaisevaan match-tiebreakiin. He selvittivät tiensä loppuotteluun, jossa he hävisivät valkovenäläisille Viktoryja Azarenkalle ja Maks Mirnylle luvuin 6–2, 3–6, [8–10]. Olympialaisten jälkeen Željko Krajan alkoi valmentaa Robsonia.
Robson pääsi suoraan mukaan Yhdysvaltain avointen pääsarjaan. Hän voitti turnauksen ensimmäisellä kierroksella Samantha Crawfordin 6–3, 7–6(6). Toisella kierroksella Robson voitti kolminkertaisen Yhdysvaltain avointen voittajan, Kim Clijstersin luvuin 7–6(4), 7–6(5). Tämä jäi Clijstersin uran viimeiseksi kaksinpeliotteluksi. Kolmannella kierroksella Robson yllätti turnauksen suosikkeihin kuuluneen Li Nan. Hänestä tuli Samantha Smithin ja vuoden 1998 jälkeen ensimmäinen brittiläisnainen, joka on selviytynyt Grand Slam -turnauksessa 16 parhaan joukkoon. Neljännellä kierroksella hän hävisi Samantha Stosurille 4–6, 4–6 pelastaen kahdeksan ottelupalloa. Seuraavaksi Robson pelasi sijoittamattomana Guangzhou International Women’s Openissa, jossa hän voitti toisella kierroksella toiseksi sijoitetun Zheng Jien ja puolivälierissä seitsemänneksi sijoitetun Peng Shuain. Välierissä hän voitti kolmanneksi sijoitetun Sorana Cîrstean, ja selviytyi ensimmäistä kertaa urallaan WTA-turnauksen loppuotteluun. Viimeksi brittiläisnainen pääsi loppuotteluun vuonna 1990. Loppuottelussa Robson hävisi kuitenkin taiwanilaiselle Hsieh Su-weille kolmessa erässä luvuin 3–6, 7–5, 4–6. Robson johti kolmatta erää 3–0.
Lokakuussa Robson pelasi HP Openissa Osakassa, jossa hän hävisi puolivälierissä Chang Kai-Chenille luvuin 4–6, 6–3, 6–7(4). Hän päätti kautensa tähän turnaukseen, ja aloitti harjoittelemisen kohti uutta kautta. Kauden jälkeen Robson palkittiin WTA-kiertueen vuoden tulokkaana.
Wimbledonin neljännelle kierrokselle (2013)