thumb|150px|right|Kanneljärven perinnevaakuna. thumb|150px|right|Kanneljärven pitäjäviiri.
Kanneljärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kanneljärven pinta-ala oli 246,3 km² ja asukasluku 3 552 (1939).
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin.
Historiaa Kanneljärvi erotettiin Uudestakirkosta omaksi kunnakseen vuonna 1925. Kanneljärven luterilaisen kirkon lisäksi Kanneljärvellä sijaitsi ortodoksinen Mustamäen Kristuksen kirkastumisen kirkko eli Mustamäen kirkko. Mustamäen kirkko tuhoutui jatkosodassa, mutta luterilainen kirkko säästyi. Se paloi 1984, mutta runko on edelleen pystyssä.
Kanneljärven väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen Kiikalaan, Kiskoon, Kuusjoelle, Muurlaan, Pertteliin, Saloon, Suomusjärvelle ja Uskelaan. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
Nykyaika Kanneljärven kirkonkylän venäjänkielinen nimi on ollut Pobeda (Победа) vuodesta 1948 lähtien, ja se on nykyisin Leningradin alueen Raivolan kuntaan kuuluva taajama.
Kanneljärven nimi on Venäjällä säilynyt Kanneljärven aseman ja asemakylän nimenä ().
Kanneljärveläisiä Viljo Aho (1932–2013), nyrkkeilijä Matti Lampainen (s. 1932) jääkiekkoilija ja valmentaja Paavo Montonen (1892–1986), kirjailija Richard Määttänen (1900–?), yleisurheilija Vilho Nikkanen (1885–1960), kansanedustaja Yrjö Nikkanen (1914–1985), yleisurheilija Erkki Paavolainen 1890–1960), kansanedustaja Jaakko Paavolainen (1926–2007), historiantutkija Heikki Pennola (ent. Åhlman) (1879–1960), yleisurheilija Simson Pilkka (1880–1959), kansanedustaja Rebekka Räsänen (1908–1983), kirjailija Vilho Rättö (1913–2002), Mannerheim-ristin ritari Unto Seppänen (1904–1955), kirjailija
Lähteet
Aiheesta muualla Kanneljärvi - pitäjä kannaksella Kanneljärvi (luovutettukarjala.fi) Kanneljärven kartta (luovutettukarjala.fi) Kanneljärvisäätiö
Luokka:Kanneljärvi