Matti Tapani Viialainen (s. 16. helmikuuta 1953 Leppävirta) on suomalainen poliitikko. Hän toimi Etelä-Karjalan maakuntajohtajana vuosina 2013–2020 ja Etelä-Savon maakuntajohtajana vuosina 2007–2013. Vuodet 2000–2007 Viialainen oli Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) apulaisjohtaja. Hän oli Puumalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja kaudella 2021–2025 ja jatkaa puheenjohtajana myös kaudella 2025—2029.
Viialainen oli Vasemmistoliiton puoluesihteeri vuosina 1990–1995 ja Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja vuosina 1996–1999.
Viialainen on tunnettu erityisesti valtavirrasta poikkeavista mielipiteistään koskien uhanalaisen saimaannorpan suojelua. Viialaisen mukaan saimaannorppa ei ole uhanalainen. Hän on vastustanut verkkokalastuskieltoja ja halunnut pikemminkin löysentää rajoituksia. Viialaisen mukaan tutkijat ovat valehdelleet norppakannan olevan suurempi kuin mitä se todellisuudessa on. Viialainen sai 2011 huomautuksen eduskunnan oikeusasiamieheltä pakotettuaan norppatutkija Juha Taskisen poistumaan tilaisuudesta, jossa käsiteltiin norpan suojelua. Oikeusasiamiehen mukaan Viialainen rajoitti näin perustuslaillista sananvapautta.
Ura Viialainen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1977. Vuonna 2005 hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Gradunsa hän teki 22 vuoden opintotauon jälkeen Suomen kommunistisen puolueen (SKP) 14. edustajakokouksesta ja siihen johtaneesta kehityksestä. Edita julkaisi tutkielman vuonna 2005 nimellä Neljä järisyttävää päivää. SKP:n puolinainen vallanvaihdos 1966.
Politiikkaan Viialainen lähti ollessaan Finnsolidarity-yhdistyksen jäsen, joka tuki Etelä-Afrikan Afrikkalaista kansalliskongressia (ANC) ja namibialaista Lounais-Afrikan kansanjärjestöä (Swapo). Kummastakin tuli myöhemmin maidensa valtapuolueita. Hän oli Teiniliiton järjestösihteeri vuonna 1972 ja puheenjohtaja vuosina 1974–1975. Viialainen liittyi SKP:hen vuonna 1969.
Vuosina 1990–1995 Viialainen toimi Vasemmistoliiton puoluesihteerinä. 1990-luvun alussa hän oli yhtenä harvoista vasemmistoliittolaisista Suomen EU-jäsenyyden kannalla. Viialainen oli Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja vuosina 1996–1999. Vuosina 2000–2007 hän oli SAK:n apulaisjohtaja.
Keväällä 2005 Viialainen perusti Vasemmistoliiton ja Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen yhdistymistä ajaneen yhdistyksen Vasemmisto yhteen.
Hän erosi puolueesta keväällä 2006.Eron syynä Viialainen piti sitä että Vasemmistoliiton linja oli muuttunut liian äärivasemmistolaiseksi kun Martti Korhonen oli valittu Vasemmistoliiton puheenjohtajuuden. Viilainen katsoi että Vasemmistoliitto kääntyi jyrkkään vasemmistolaisuuteen sitten 1980-luvun Skdl:n ja Devan aikana. Korhonen piti Viialaisen eroamista mediajulkisuutena. Viialainen asettui vuoden 2007 eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokkaaksi tulematta kuitenkaan valituksi.
Viialainen asettui ehdolle kuntavaaleissa kotikunnassaan Puumalassa kevään 2021 vaaleissa. Hän tuli valituksi valtuustoon 65 äänellä. Valituksi tulemisen jälkeen hänet valittiin vielä valtuuston puheenjohtajaksi.
Kevään 2025 kuntavaaleissa Viialainen oli jälleen ehdolla Puumalassa. Hän tuli valituksi tälläkin kertaa 65 äänellä. Uusi valtuusto valitsi hänet jatkamaan kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Maakuntajohtaja Viialainen toimi vuosina 2007–2013 Etelä-Savon maakuntajohtajana. Hänet valittiin kesäkuussa 2013 Etelä-Karjalan uudeksi maakuntajohtajaksi. Viialainen aloitti tehtävässä joulukuussa edeltäjänsä Timo Puttosen jäätyä eläkkeelle.
Muut luottamustehtävät Vuosina 1995–1997 Viialainen oli Yrjö Sirolan Säätiön puheenjohtaja ja vuodesta 1998 varapuheenjohtaja.
Yksityiselämä Viialainen on naimisissa ja hänellä on kolme aikuista lasta. Hän asuu Puumalan Lintusalossa ja pyörittää siellä matkailuyritys Nestorinrantaa yhdessä vaimonsa kanssa.
Lähteet
Luokka:Maakuntajohtajat Luokka:SKDL:ssä vaikuttaneet henkilöt Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Vasemmistoliiton puoluesihteerit Luokka:Vasemmistoliiton poliitikot Luokka:Vuonna 1953 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt