Jordanian lyijykirjat tai lyijykoodeksit ovat noin 70 koodeksikirjan kokoelma, jonka on väitetty löytyneen jordanialaisesta luolasta joskus vuosien 2005 ja 2007 välillä. Vuonna 2016 tehdyn ajoituksen mukaan kirjat olisivat noin vuotta vanhoja. Alun perin monet tutkijat olivat kuitenkin sitä mieltä, että kirjat ovat väärennöksiä.
Historia
Kirjojen löytymisestä on kaksi ristiriitaista kuvausta. Ensimmäisen mukaan tulvavesi paljasti joskus vuosien 2005 ja 2007 välillä osan eräästä luolasta Pohjois-Jordaniassa. Eräs jordanialainen beduiini löysi luolasta alueen, joka oli merkitty menora-symbolilla. Luolan tuolta alueelta löytyi kirjoja ja muita muinaisjäännöksiä. Toisen version mukaan israelilaisen beduiinin Hassan Saedan isoisän isä löysi kirjat, ja ne ovat olleet hänen suvullaan sadan vuoden ajan.
Löytöä tutkii tutkimusryhmä, johon kuuluvat muun muassa David Elkington, Margaret Barker ja Philip R. Davies.”Secret Hoard of Ancient Sealed Books Found in Jordan”, Press Release, 22.3.2011.
Sisältö
Kukin kirja sisältää 5-15 suunnilleen luottokortin kokoista sivua tai laattaa. Sivut on valmistettu lyijystä ja kuparista ja sidottu yhdeltä sivulta yhteen lyijyrenkailla. Monet kirjoista on myös sinetöity kirjojen kolmella muulla sivulla olevilla renkailla.
Kirjojen teksti on arkaaisella heprealaisella kirjoituksella, josta suuri osa näyttää salakirjoitukselta. Kirjojen kuvissa esiintyvät muun muassa juutalaisia symboleja, kuten seitsenhaarainen kynttilänjalka eli menora ja palmupuita (lulav) sekä kahdeksansakaraisia tähtiä. Erään tutkijan mukaan kirjoissa esiintyisi myös kristillistä symboliikkaa, kuten risti, hauta ja Jerusalemin kaupunki.
Arviointeja Alkuperäiset arviot
Heti löytymisen jälkeen jotkut tutkijat arvioivat, että löytö saattaisi olla Kuolleenmeren kääröjäkin merkittävämpi, mikäli kirjat ovat aitoja. Kirjojen toivottiin myös tuovan uutta valoa varhaiseen kristinuskoon.
Useat tutkijat kuitenkin suhtautuivat löytöön epäillen, kun uutinen siitä alun perin levisi. Monet myös kommentoivat löytöä heti alkuvaiheessa väärennökseksi tai huijaukseksi. Israelilaisten lähteiden mukaan koodekseja oli yritetty myydä ennenkin, vaikka ne oli osoitettu väärennöksiksi. Helsingin yliopiston kreikkalaisen filologian professori Jaakko Frösén arvioi löydöt väärennöksiksi muun muassa siksi, ettei tuolta ajalta tunneta lyijylle tehtyjä kirjoja. Oxfordin yliopistossa työskentelevä antiikintutkija Peter Thonemann tunnisti jo vuonna 2010 samaan kokoelmaan kuuluvan ja samalla tavalla koristellun kuparilevyn väärennökseksi; siinä oleva teksti oli aiemmin julkaistun kreikankielisen hautakirjoituksen katkelma, jonka oli kopioinut kreikkaa osaamaton henkilö. Helsingin yliopiston uuden testamentin eksegetiikan professori Ismo Dunderbergin mukaan koodekseja tutkiva Elkington on ennenkin esittänyt epäilyttäviä väitteitä.
Myöhemmät tutkimukset
Vuonna 2016 Surreyn yliopiston Ion Beam Centressä tehdyn lyijyn isotooppianalyysitutkimuksen mukaan kirjat kuitenkin olisivat todennäköisesti noin vuotta vanhoja.
Jordanian muinaismuistoministeriö julkaisi 9. maaliskuuta 2017 lausunnon, jossa arvosteltiin Elkingtonin toimintaa maassa Ion Beam Centren tulosten julkistamisen jälkeen. Ministeriön mukaan Elkingtonin paikallisessa mediassa ja yliopistoissa esittämät tiedot ovat virheellisiä ja niistä puuttuu objektiivisuus, eikä koodeksien aitoudesta ole mitään todisteita. Jordan Timesin mukaan:
David ja Jennifer Elkington väittivät kuitenkin edelleen, että koodeksit ovat uskottavia ja siis 2 000 vuotta vanhoja.
Lähteet
Luokka:Käsikirjoitukset