Palkkajäykkyys tarkoittaa taloustieteessä, että palkat eivät jousta alaspäin kohti tasoa, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret.Palkkajäykkyys ja inflaation työmarkkinavaikutukset tutkimus, Työsuojelurahasto, 27.6.2006
Suomessa yksilötason palkkajäykkyys on huomattavasti suurempaa kuin vertailumaissa Norjassa ja Saksassa. Suomi sijoittuu kärkikolmikkoon Ruotsin ja Ranskan kanssa.
Jos (reaali)palkkoja ei lasketa työn kysynnän vähentyessä, työllisyys heikkenee.
Ammattiliitot ja työttömyys Jouko Ylä-Liedenpohjan mukaan ammattiliitoissa valta on sisäpiiriläisillä eikä työttömillä ulkopiiriläisillä (outsiders). Tästä syystä niiden kannattaa korottaa minimipalkkoja yli työn tasapainohinnan, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret, koska sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis "tahdonvastaista" työttömien mutta "vapaaehtoista" ammattiliiton näkökulmasta. Jouko Ylä-Liedenpohja: Taloustiede tänään, 3. painos, Otava, 1995. Sivut 132-134.
Liedenpohjan mukaan tämä selittää sen, miksi ammattiliitot ylläpitävät palkkajäykkyyttä. Sitä kannustaa tähän hänen mielestään myös verotuksen ja korkean työttömyysturvan tuottama korkea efektiivinen rajavero: työttömyys pudottaa työntekijän tuloja ehkä vain murto-osalla palkasta (esim. 18,8 %).
Katso myös Palkkajousto Tasapainohinta Kysynnän ja tarjonnan laki Työttömyys
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Työ