pienoiskuva|Ritarikunnan ketju Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (, lyh. SVR) perustettiin valtionhoitaja Gustaf Mannerheimin päätöksellä 28. tammikuuta 1919 korvaamaan samalla päivämäärällä keskeytetyn Vapaudenristin ritarikunnan toiminta.
Ritarikunta on sekä siviili- että sotilasritarikunta. Merkit on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Suurmestarina toimii tasavallan presidentti.
Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu yrjönristi, jonka keskuksessa on hopeinen ruusu, joita esiintyy myös Suomen vaakunassa. Ristin sakaroiden välissä on Suomen leijonan pää kohotettuine miekkoineen.
Historiaa Keväällä 1963 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan hallitus käsitteli tasavallan presidentin Urho Kekkosen toivomuksen, että Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjun hakaristit korvattaisiin toisella tunnuskuvalla. Taustalla oli Kekkosen edellisvuoden valtiovierailu Ranskaan, jolloin presidentti Charles de Gaullelle luovutettiin suurristi ketjuineen. Presidentti de Gaulle kuitenkin peitteli takillaan hakaristein koristeltua ketjua, sillä juuri hän johti toisessa maailmansodassa ranskalaisten vastarintaa hakaristiä tunnuksenaan käyttänyttä natsi-Saksaa vastaan.
Heraldikko Gustaf von Numers sai tehtäväkseen laatia muutosehdotuksia. Monien vaiheiden jälkeen hän hyväksyi lopulta kuusenhavuristin. Itsenäisyyspäivänä 1963 presidentti Kekkonen kantoi ensimmäisenä uutta ketjua. Hakaristin korvaamisesta havuristillä seurasi, että vanhat suurristit pyrittiin vaihtamaan uusiin. Muun muassa vuonna 1967 Belgian kuningas Baudouin I:lle vuonna 1954 myönnetty kunniamerkki vaihdettiin hänen pyynnöstään ja vuonna 1986 presidentti Mauno Koiviston Japaniin tekemän valtiovierailun yhteydessä vaihdettiin keisari Hirohitolle jatkosodan aikana vuonna 1942 luovutettu suurristi.
Kunniamerkit 80x80px Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen (SVR SR ketj.) – korkein suomalainen kunniamerkki 80x80px Suomen Valkoisen Ruusun suurristi (SVR SR) 80x80px Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n komentaja (SVR K I) 80x80px Suomen Valkoisen Ruusun komentaja (SVR K) 80x80px Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n ritari (SVR R I) 80x80px Suomen Valkoisen Ruusun ritari (SVR R) Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalit kultaristein Lähde:
Kunniamerkkien myöntämisestä
Suurristi ketjuineen myönnetään yleensä vain valtionpäämiehille, ja niitä on myönnetty noin sadalle henkilölle.
Suomen istuvalle pääministerille on tavallisesti myönnetty Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi. Poikkeuksen muodostavat Anneli Jäätteenmäki, Mari Kiviniemi ja Alexander Stubb, joille suurristiä ei ole myönnetty. Mauno Pekkala ja Väinö Tanner eivät ottaneet kunniamerkkiä vastaan periaatteesta. Rafael Paasio otti ristin vastaan, mutta ei kantanut sitä. Keijo Liinamaalle myönnettiin Suomen Leijonan suurristi.
Presidentti Mauno Koiviston aikana alkoi käytäntö, jonka mukaan tasavallan presidentin puolisolle myönnetään Suomen Valkoisen Ruusun suurristi. Tellervo Koivisto oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka sai suurristin.Helsingin Sanomat 6.12.1992
Valkoisen Ruusun ritarikunnan, sekä Suomen Leijonan ritarikunnan, kunnianosoituksia jaetaan miekkoineen ainoastaan sodan aikana ja sotilasansioista.
Muiden ritarikuntien tavoin hakemuksia uusista nimityksistä otetaan vastaan vuosittain heinäkuun loppuun asti. Hakemuksen tekijä, joka ei saa olla se, jolle kunniamerkkiä haetaan, lunastaa kunniamerkit ja maksaa lunastusmaksun, joka vaihtelee ritarikunnan ja merkin luokan mukaan. Esimerkiksi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki maksaa 580 euroa.
Erityisiä huomionosoituksia
Suurristi jalokivien ja miekkojen kera on myönnetty vain Carl Gustaf Emil Mannerheimille 4. kesäkuuta 1944. Suurristi jalokivien kera on myönnetty kolmelle suomalaiselle: senaattori Otto Stenrothille 6. joulukuuta 1938, ulkoministeri Carl Enckellille 7. kesäkuuta 1946 ja Jean Sibeliukselle 8. joulukuuta 1950. Suurristi miekkojen kera on myönnetty kolmelle suomalaiselle kenraaliluutnantille: Hjalmar Siilasvuolle, Edvard Hanellille ja Aksel Airolle. Merkin on saanut myös muutama korkea ulkomaalainen upseeri kuten saksalainen kenraalieversti Eduard Dietl. Vuosittain äitienpäivänä myönnetään I lk:n mitaleita kultaristein äitienpäivänkunniamerkkeinä tunnustukseksi äideille heidän työstään kasvattajana. Tämä perinne alkoi vuonna 1946 Väestöliiton aloitteesta, mutta liitto päätti luopua siitä vuonna 1992, jolloin mitalin sai yhteensä 149 äitiä. Saajien esittäminen siirtyi lääninhallituksille ja myöhemmin aluehallintovirastoille. Mannerheimin Lastensuojeluliitto otti tehtäväkseen äitienpäiväjuhlan järjestämisen. Vuodesta 2025 samaa kunniamerkkiä on myönnetty myös isille isänpäivänä Lisäksi kunniamerkkeihin kuuluu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan pronssinen ansiomerkki, jota ei ole koskaan myönnetty kenellekään. Juha E. Tetrin mukaan se sijoittuisi keskinäisessä arvojärjestyksessä ensimmäiseksi ritarikunnan nauhassa kannettavista merkeistä.
Ulkomaalaiset, jotka ovat saaneet ritarikunnan suurristin komentajan arvon ketjuineen
VuosiHenkilöAsema1919Kustaa VRuotsin kuningasKristian XTanskan kuningas 1920Paul DeschanelRanskan tasavallan presidenttiRaymond PoincaréRanskan tasavallan presidenttiVittorio Emanuele III Italian kuningaskunnan kuningas1925 prinssi Gustaf AdolfRuotsin kruununprinssi1926Jānis ČaksteLatvian tasavallan presidentti Haakon VII Norjan kuningas Olavi V Norjan kruununprinssi prinssi Fredrik Tanskan kruununprinssi 1930Tomas MasarykTšekkoslovakian tasavallan presidenttiIgnacy MoscickiPuolan tasavallan presidentti1931Albert IBelgian kuningasHenrik Mecklenburg-Schwerin Alankomaiden prinssipuoliso Miklós Horthy Unkarin valtionhoitaja1932Albert KviesisLatvian tasavallan presidenttiAntanas SmetonaLiettuan tasavallan presidenttiVilhelminaAlankomaiden kuningatar1935Fuad II Egyptin kuningas1937Konstantin PätsViron tasavallan presidenttiGetulio Vargas Brasilian tasavallan presidentti1940Alfredo Baldomir Uruguayn tasavallan presidenttiRoberto María OrtizArgentiinan tasavallan presidentti1941Hermann Göring Saksan valtakunnanmarsalkka1941?Hans FeigeSaksalaisten joukkojen komentaja suomessa jatkosodan alussa1942?Eduard DietlSaksalaisen 20. armeijakunnan komentaja Suomessa1942Joachim von Ribbentrop Saksan ulkoasiainministeriMihail IRomanian kuningasHirohitoJapanin keisari 1954Ásgeir ÁsgeirssonIslannin tasavallan presidenttiBaudouin IBelgian kuningas1955Kliment VorošilovNeuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja1956kuningatar LouiseRuotsin kuningatar1957kuningatar Ingrid Tanskan kuningatar1958Margareeta II Tanskan kruununprinsessa1960Adolf SchärfItävallan liittopresidenttiGiovanni GronchiItalian tasavallan presidentti1961prinssi Harald Norjan kruununprinssi1962Elisabet IIYhdistyneen kuningaskunnan kuningatarCharles de GaulleRanskan tasavallan presidentti1963Josip Broz Tito Jugoslavian sosialistinen liittotasavallan presidenttiHabib BourguibaTunisian presidenttiJulius NyerereTanganjikan presidentti1964Adolfo López MateosMeksikon tasavallan presidenttiAleksander ZawadzkiPuolan valtakunnanneuvoston puheenjohtaja1965Sarvepalli RadhakrishnanIntian tasavallan PresidenttiEdward OchabPuolan valtakunnanneuvoston puheenjohtaja1967Gamal Abdel NasserYhdistyneen arabitasavallan presidentti1968Georgi Traikov Bulgarian kansalliskokouksen puhemiehistön puheenjohtaja1969Ludvik SvobodaTšekkoslovakian tasavallan presidenttiNicolae CeaușescuRomanian valtioneuvoston puheenjohtajaNikolai Podgornyi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaPál LosoncziUnkarin kansantasavallan puhemiesneuvoston puheenjohtaja1970Mohammad Reza PahlaviIranin šaahiFarah PahlaviIranin šaahitar 1971Giuseppe Saragat Italian tasavallan presidenttiCevdet SunayTurkin tasavallan presidentti1972Kristján Eldjárn Islannin tasavallan presidentti1970Franz JonasItävallan liittopresidenttikuningatar JulianaAlankomaiden kuningaskunnan kuningatarBernhard zur Lippe-BiesterfeldAlankomaiden prinssi 1973Léopold Sédar SenghorSenegalin tasavallan presidenttiHenri de Laborde de MonpezatTanskan prinssi1974Willi StophSaksan demokraattisen tasavallan valtionneuvoston puheenjohtajaKaarle XVI KustaaRuotsin kuningas1975Juan Carlos IEspanjan prinssi 1976Walter ScheelSaksan liittotasavallan presidentti Leonid Brežnev Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen Keskuskomitean pääsihteeri 1977Rudolf Kirchschläger Itävallan liittopresidenttiFahri Korutürk Turkin tasavallan presidenttiErich HoneckerSaksan demokraattisen tasavallan valtionneuvoston puheenjohtaja1978Sofia Espanjan kuningatar 1980Valéry Giscard d'EstaingRanskan tasavallan presidentti1982Silvia SommerlathRuotsin kuningatarVigdís FinnbogadóttirIslannin tasavallan presidentti1983François Mitterrand Ranskan tasavallan presidentti1985Richard von WeizsäckerSaksan liittotasavallan presidentti1986Radovan Vlajkovic Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan presidenttineuvoston puheenjohtajaAkihito Japanin kruununprinssi1987Gustáv Husák Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan presidenttiHussein Jordanian kuningas 1989 Wojciech Jaruzelski Puolan valtakunnanneuvoston puheenjohtaja1990Birendra Bir Bikram Shah DevNepalin kuningasBeatrixAlankomaiden kuningatar Claus von Amsberg Alankomaiden prinssi Mario SoaresPortugalin tasavallan presidentti1993suurherttuatar CharlotteLuxemburgin suurherttuatarsuurherttua JeanLuxemburgin suurherttuaOscar Luigi Scalfaro Italian tasavallan presidenttiLech WalesaPuolan tasavallan presidentti 1994Roman HerzogSaksan liittopresidentti1995Tuanku Ja’Afar ibni Malesian Yang di-Pertuan AgongÁrpád Göncz Unkarin presidenttiLennart MeriViron tasavallan presidenttiLeonid KutšmaUkrainan presidentti 1996Jabir al-Ahmad al-Jabir al-SabahKuwaitin emiiri Zayid ibn Sultan Al NahyanYhdistyneiden arabiemiirikuntien presidenttiAlbert IIBelgian kuningas Konstantínos StefanópoulosKreikan presidentti1997Carlos MenemArgentiinan tasavallan presidentti Fernando Henrique Cardoso Brasilian federatiivisen tasavallan presidenttiEduardo Frei Ruiz-Tagle Chilen tasavallan presidentti Aleksander Kwasniewski Puolan tasavallan presidentti Nelson MandelaEtelä-Afrikan tasavallan presidentti Olafur Ragnar Grimsson Islannin tasavallan presidentti1998 Emil Constantinescu Romanian tasavallan presidentti1999 Ernesto ZedilloMeksikon tasavallan presidentti Jacques Chirac Ranskan tasavallan presidentti Carlo Azeglio Ciampi Italian tasavallan presidentti 2001 Vaira Vīķe-Freiberga Latvian tasavallan presidentti Johannes Rau Saksan liittotasavallan presidentti Arnold Rüütel Viron tasavallan presidentti2002Valdas AdamkusLiettuan tasavallan presidenttiRicardo LagosChilen tasavallan presidenttiJorge Sampaio Portugalin tasavallan presidenttiFerenc MádlUnkarin tasavallan presidentti 2009Nursultan NazarbajevKazakstanin presidenttiKárolos PapoúliasKreikan tasavallan presidenttiStjepan MesićKroatian tasavallan presidenttiEllen Johnson SirleafLiberian tasavallan presidenttiAbdoulaye WadeSenegalin tasavallan presidenttiBašar al-AssadSyyrian arabitasavallan presidentti 2010Danilo TürkSlovenian tasavallan presidenttiValdis ZatlersLatvian tasavallan presidenttiYayi BoniBeninin tasavallan presidenttiAbdullah IIJordanian kuningas 2011Ivo JosipovićKroatian tasavallan presidentti 2013Dalia GrybauskaitėLiettuan tasavallan presidenttiAndris BerzinsLatvian tasavallan presidenttiFrançois HollandeRanskan tasavallan presidentti 2015Bronislaw KomorowskiPuolan tasavallan presidenttiEnrique Peña NietoMeksikon presidentti 2017Kersti KaljulaidViron tasavallan presidenttiGuðni Thorlacius JóhannessonIslannin tasavallan presidenttiAndrzej DudaPuolan tasavallan presidenttiSergio MattarellaItalian tasavallan presidentti 2018Emmanuel MacronRanskan tasavallan presidenttiFrank-Walter SteinmeierSaksan liittopresidentti2022VictoriaRuotsin kruununprinsessa2024Alar Karis Viron tasavallan presidenttiHaakonNorjan kruununprinssi2025Frederik X Tanskan kuningasVolodymyr ZelenskyiUkrainan presidentti Lähde:
Kanslerit