August (Aku) Rytkönen (23. joulukuuta 1886 Iisalmen mlk – 18. joulukuuta 1960 Oulu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SSTP:n kansanedustajana vuosina 1922–1923. Rytkösen ainoaksi jäänyt eduskuntakausi keskeytyi, kun hän sai vankeustuomion poliittisen toimintansa johdosta.
Elämä Nuoruusvuodet Rutiköyhään perheeseen syntyneellä August Jahvetinpoika Rytkösellä ei ollut mahdollisuutta käydä edes kansakoulua, vaan hän joutui jo lapsena työelämään. Rytkönen oli aluksi sekatyömiehenä, kunnes päätyi Toppilan sahalle Oulujoen kuntaan ja asettui Koskelankylän työläiskaupunginosaan. Työn ohessa hän paikkasi puuttuvaa koulusivistystään ahkeralla itseopiskelulla.
Vuonna 1908 Rytkönen liittyi sahatyöläisten ammattiosaston ja SDP:n jäseneksi. Hän toimi myös Koskelankylän työväenyhdistys Valon puheenjohtajana. Myöhemmin Rytkönen kuului muun muassa Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton piiritoimikuntaan.
Eduskuntaan ja vankilaan Rytkönen tuli laajemmin tunnetuksi vasta sisällissodan jälkeisten työväenliikkeen linjariitojen aikana. Sosialidemokraatit luonnehtivat puolueen vasemmisto-oppositioon kuulunutta Rytköstä muun muassa ”suurisuiseksi kommunistiksi”. SDP:n jätettyään hän osallistui keväällä 1920 pidetyyn SSTP:n perustavaan kokoukseen Oulun sosialistisen kunnallisjärjestön edustajana. Vuosina 1920-1921 Rytkönen työskenteli SSTP:n piiritoimikunnan puhujana ja 1921-1922 kommunistien valtaaman Suomen Ammattijärjestön kiertävänä luennoitsijana. Hän toimi myös SSTP:n Oulun piirisihteerinä.
Heinäkuussa 1922 Rytkönen valittiin kansanedustajaksi. Eduskunnan aloitettua työskentelynsä hänestä tuli SSTP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Keväällä 1923 Rytkönen ja Kalle Lampinen ilmiantoivat edustajakollegansa Yrjö Valkaman puoluejohdolle kuultuaan hänen vastustavan kommunistien maanalaista toimintaa Eeva Sassi-Korhosen aiheuttamaan skandaaliin liittyen. Valkama erotettiin eduskuntaryhmän ja puolueen jäsenyydestä.
Rytkönen vangittiin kesäkuussa 1923, kun Etsivä keskuspoliisi epäili hänen osallistuneen kaksi vuotta aikaisemmin Pietarissa pidettyyn laittoman SKP:n puoluekokoukseen. Rytkönen joutui syytteeseen myös niin sanotussa suuressa kommunistijutussa, mutta lopulta jutut yhdistettiin. Hän oli vankilassa koko oikeuskäsittelyn ajan maaliskuun loppuun saakka. Kesäkuussa 1924 Rytkönen sai Turun hovioikeudelta vuoden ja kuuden kuukauden vankeustuomion valtiopetoksen valmistelusta. Korkeimpaan oikeuteen tehdyn valituksen jälkeen hänet passitettiin istumaan tuomiotaan toukokuussa 1925. Rytkönen vapautui Tammisaaren pakkotyölaitoksesta marraskuussa 1926.
Paluu sosialidemokraatteihin Vankilasta päästyään Rytkönen työskenteli muun muassa Pohjolan Ammatillisen Piirijärjestön palveluksessa sekä kommunistien johtaman Suomen Rakennustyöväen Liiton järjestäjänä. Hänet tunnettiin myös innokkaana urheilumiehenä. Rytkönen oli Koskelankylän Riennon jäsen ja osallistui TUL:n piirijärjestön toimintaan.
1930-luvun vaihteessa Rytkönen siirtyi niin sanottuihin ”hoipertelijoihin” ja kommunistien toiminnan kieltämisen jälkeen hän palasi sosialidemokraatteihin. Vuonna 1936 Rytkönen valittiin Oulujoen kunnanvaltuustoon. Vuoden 1939 eduskuntavaaleissa hänen äänisaaliinsa riitti toiseen varasijaan. Kirvesmiehenä Oulussa työskennellyt Rytkönen kuului myös sosialidemokraattisen Suomen Rakennustyöläisten Liiton johtoon. August Rytkönen kuoli 73-vuotiaana joulukuussa 1960. Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle.
Perhe August Rytkösen puoliso oli Fanni Elisabeth Rytkönen (1892-1950). Perheessä oli neljä lasta. Fanni Rytkönen oli pitkäaikainen Koskelankylän työväenyhdistyksen naisosaston johtokunnan jäsen.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Oulujoen kunnanvaltuutetut Luokka:Oulun läänin eteläinen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Vuonna 1960 kuolleet