Emmanuel Todd (16. toukokuuta 1951 Saint-Germain-en-Laye, Yvelines, Ranska) on ranskalainen historian ja väestötieteenHaastattelu Rwevans.co.uk tutkija. Hän on aktiivinen keskustelija, joka on ottanut vilkkaasti kantaa islamilaisen maailman kysymyksiin kumoamalla kielteisiä tulkintoja.Kaija Virta, Historia tarjosi tutkijalle tähtihetken, Helsingin Sanomat 10.6.2011 sivu A 2 Artikkelin verkkoversio
Arabimaissa keväällä 2011 levinneiden vapauspyrkimysten vuoksi Todd nousi länsimaisen ja islamilaisen sivilisaation kohtaamista käsittelevien kirjoitustensa vuoksi julkisuuteen eri puolilla Keski-Eurooppaa. Toddin mukaan muslimit eivät ole jääneet vanhoilliseen elämäntapaan peruuttamattomasti, vaan on käymässä kohti uudenaikaistumista niin väestöllisesti kuin ajattelultaan. Syntyvyys on monissa islamilaisissa maissa voimakkaasti vähentynyt naisten koulutuksen lisääntyessä ja ehkäisyn yleistyessä. Ne kertovat yhteiskunnan ja sen jäsenten maallistumisesta. Ääri-islamilaista liikehdintää hän pitää tilapäisenä torjuntareaktiona uudenaikaistumiseen. Al-Qaidan hän katsoo kuolleen poliittisesti jo ennen Osama bin Ladenin surmaamista, kun siitä ei tullut laajojen piirien tukemaa liikettä. Todd katsoo, että hitaan kehityksen taustalla on muun muassa perherakenne. Suositaan suvun sisäisiä avioliittoja, ja sen seurauksena syntyvän patriarkaalisen vallan vaikutuksesta yhteiskunnallinen kehitys pysähtyy.
Todd on käsitellyt myös Ranskaa teoksessaan Après la démocratie, jossa hän luonnehtii maata henkisesti tyhjäksi, demokratian vastaisille voimille alttiiksi maaksi, jossa niin ilmapiiri kuin mediakin keskittyvät rahaan, seksiin ja väkivaltaan. Dominique Strauss-Kahnin tapauksen valossa "siinä saattoi olla hieman profetiaa", kirjoittaa Kaija Virta analyysissään.
Teokset La Chute finale : Essai sur la décomposition de la sphère soviétique, Paris, Éditions Robert Laffont, 1976. Le Fou et le Prolétaire, Paris, Éditions Robert Laffont, 1979. L'Invention de la France, (en collaboration avec Hervé Le Bras), Paris, Éditions Pluriel-Hachettes, 1981. La Troisième Planète, Paris , Éditions du Seuil, coll. Empreintes, 1983. L'Enfance du monde, Paris, Éditions du Seuil, coll. Empreintes, 1984. La Nouvelle France, Paris, Éditions du Seuil, coll. L'Histoire immédiate, 1988. L'Invention de l'Europe, Paris, Seuil, coll. L'Histoire immédiate, 1990. Le Destin des immigrés, Paris, Éditions du Seuil, 1994. L'Illusion économique : Essai sur la stagnation des sociétés développées, Paris, Gallimard, 1998. La Diversité du monde : Famille et modernité, Paris, Éditions du Seuil, coll. L'histoire immédiate, 1999. Après l'empire : Essai sur la décomposition du système américain, Paris, Gallimard, 2002. Le Rendez-vous des civilisations, avec Youssef Courbage, Paris, Le Seuil, coll. La République des idées, 2007. Après la démocratie, Paris, Gallimard, 2008. Allah n'y est pour rien !, Paris, Le Publieur, coll « arretsurimages.net », 2011
Lähteet
Luokka:Ranskalaiset historioitsijat Luokka:Ranskalaiset sosiologit Luokka:Ranskalaiset tietokirjailijat Luokka:Vuonna 1951 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt