Puutrumpetti on vanhakantainen Karjalasta kotoisin oleva puupuhaltimiin kuuluva soitin, josta tulee hyvin erikoinen ontto puumainen ääni.
Ruotsin vallan aikana Suomessa postimiehet käyttivät puutrumpettia maaseudulla. Niitä ovat käyttäneet myös paimenet. Se pää, mistä puhalletaan, on kuppimainen ja pyöreä ja toinen pää on yleensä käyrä.
Puutrumpetin yksi muoto on vannetrumpetti, joka koostuu kahdesta puusta koverretusta puolikkaasta, jotka on liitetty metallivanteilla yhteen. Sen pituutta voidaan säätää. Sen kokonaispituus on 50-100 cm. Vannetrumpeteissa ei ole sormiaukkoja. Vannetrumpetteja on kutsuttu rahvahtitorviksi tai kirnutorviksi. Toinen puutrumpetin sormiaukoton muoto on luikku, joka on pienikokoinen. Sitä on käytetty paimenten torvena sekä satoja vuosia sitten kuninkaallisissa hoveissa ja sotilaiden soittimina. Sormiaukottomiin puutrumpetteihin kuuluu myös lehmätorvi, joka on 30-40 cm pitkä ja tuohipäällysteinen. Sitä on käytetty enimmäkseen Länsi-Suomessa. Sillä on kutsuttu karjaa, lehmiä ja lampaita. Sormiaukollisiin puutrumpetteihin kuuluu pikkutorvi, joka on tehty vääntö- tai halkaisutekniikalla. Se on 25 cm pitkä ja siihen on tehty taltalla 4-6 sormiaukkoa. Toinen sormiaukollinen puutorvimuoto on rozok, jota on kutsuttu läviköksi tai pukinsarveksi. Se on noin 40 cm pitkä ja siinä on 3-5 sormiaukkoa. Sitä on käytetty 1700-luvulla luoteisella Venäjällä ja 1800-luvulla Karjalassa soittimena. Sormiaukollisiin puutrumpetteihin kuuluu myös lulletti. Se on noin 30 cm pitkä ja se on osittain tai kokonaan tuohipäällysteinen. Se on muodoltaan litteä ja käyrä. Siinä on 3-6 sormiaukkoa. Sitä ovat käyttäneet paimenet Karjalassa Laatokalta Aunukseen 1700-luvulta 1800-luvulle.
Lähteet
luokka:Puupuhaltimet