Tammiston koetila oli Vantaalla Tammistonmäen eli nykyisen Tammiston luonnonsuojelualueen lounaisrinteellä sijainnut entinen Rosendalin kartano, jonka Keskusosuusliike Hankkija osti 1916 koemaatilakseen viljanjalostusta varten. Hankkija oli aloittanut kasvinjalostuksen jo 1913 ja tarvitsi pääkaupunkiseudun läheltä maatilan tätä varten. Hankkija rakennutti kartanon viereen laboratoriorakennuksen 1918.
Hankkija luopui Tammiston koetilasta asteittain 1970-luvulla. Kartanon nimi muutettiin Tammiston tilaksi, mutta kartanorakennukset purettiin 1980-luvulla ja tilalle luonnonsuojelualueen lounaiskulmaan on kasvanut metsää. Jo 1940-luvulla osa sen toiminnasta oli siirretty Anttilan koetilalle Tuusulaan, ja samoihin aikoihin Tammiston maista osa pakkolunastettiin siirtoväkeä sekä lentokenttää varten. Vuonna 1964 ostettiin Kangasalta Nikkilän koetila.
Vantaan kaupunki myi 2010 jäljellä olevan osan Tammiston koetilasta. Vantaan kaupunginmuseo halusi säilyttää 1917–1929 valmistuneista rakennuksista kaikki kolme: työnjohtajan asunnon, työväen asunnon ja joenrantasaunan. Kaupunki on myynyt työnjohtajan asunnon ja se on kunnostettu yksityisperheen asunnoksi. 1910-luvulla rakennettu hirsinen muuntamo sijaitsee nykyisen Vantaanjokea ylittävän jalankulun ja pyöräilyn sillan eteläpuolella ja työnjohtajan asunto siitä 150 metriä eteläkaakkoon. Rantasauna sijaitsee muuntamon ja asunnon välissä. Aikaisemmin Tammiston kartanosta oli purettu kaksi päärakennusta, 1918 valmistunut laboratoriorakennus, kuivaamo, ilmakuivauslato ja navetta.
Tammiston nimistössä koetila ja vanha kartano näkyy esimerkiksi Koetilankadun, Sisukaurankaaren, Kalleherneenpolun, Rosendalinkujan ja Koetilanpuiston nimissä.
Tammiston kasvinjalosteita
Herneet Kalle
Perunat Tammiston aikainen
Viljat
Kaurat Olli, 1920-luku, levisi viljelyyn myös Kanadaan, viljeltiin Albertassa vielä 1960-luvulla Sisu, lujakortinen
Ohrat Pirkka, sai Neuvostoliiton palkinnon, levisi Neuvostoliittoon Tammi, levisi viljelyyn Pohjois-Ruotsiin
Vehnät Syysvehnät Antti Elo Linna Varma
Koetilan johtajat J. O. Sauli, professori 1916– Otto Valle, professori 1934–1942 Emil Huttunen 1942–1962 Erkki Kivi, professori 1963–1992 (Hankkian kasvinjalostuksen johtajana)Kuka Kukin on, Runeberg.org
Lähteet
Aiheesta muualla Kasvijalostustyö menee maassamme voimakkain askelin eteenpäin. Tammiston kasvijalostusasema on lyhyestä toiminta-ajastaan huolimatta saavuttanut kasvijalostustyössä tunnustusta ansaitsevia tuloksia, Aamulehti, 30.08.1925, nro 198, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Kasvinjalostus Luokka:Tammisto (Vantaa)