KääriäisvenhokasSuomen perhostutkijain seura , aikaisemmalta nimeltään kääriäisyökkönen, (Earias clorana) on melko pieni, valkovihreä perhoslaji. Vanhassa kirjallisuudessa se tunnetaan viherkehrääjänä.
Koko ja ulkonäkö Etusiivet ovat vihreät ja ainoastaan etureunastaan leveästi valkeat, joskin vihreän sävy vaihtelee hieman yksilöittäin. Muuta kuviointia etusiivissä ei ole. Takasiivet ovat valkeat, kärkiosastaan yleensä vihertävät. Pää on valkoinen, keskiruumis vihreä ja takaruumis harmahtava. Tuntosarvet ovat ruosteenruskeat. Siipiväli on 19–23 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/earias_clorana.htmlhttp://www.ukmoths.org.uk/show.php?id=3309Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. s. 323–325http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/nolidae/clorana.html
Kääriäisvenhokkaan voi sekoittaa lähinnä tammikääriäiseen (Tortrix viridana).
Levinneisyys ja lentoaika Kääriäisvenhokas on enimmäkseen eurooppalainen laji, jonka elinalue ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Espanjasta Keski-Euroopan poikki Baltiaan ja edelleen Länsi-Siperiaan. Suomessa levinneisyys rajoittuu etelä- ja lounaisrannikolle, joskin jopa Vaasan korkeudelta tunnetaan vanhoja havaintoja. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat Kääriäisvenhokas on kosteiden ja pensaikkoisten metsänreunojen, soiden, rantojen ja kulttuuriympäristöjen asukki. Se on tyypillisesti laji, jonka tapaa helpommin toukkana kuin aikuisena, eikä sitä yleensä tavata varsinaisen elinympäristön ulkopuolella. Perhoset ovat lennossa muutamien tuntien ajan alkuillasta, etelämpänä usein jo iltapäivällä. Molemmat sukupuolet lentävät valolle, mutta harvakseltaan ja yleensä valolle tulee vain yksittäisiä yksilöitä ja naaraat tulevat koiraita harvemmin. Sen sijaan kääriäisvenhokas tulee mielellään makealle syötille. Saattaa olla, että perhoset syövät kirvojen erittämää mesikastetta kasvien lehdiltä.
Naaras munii usean päivän aikana 80–100 munaa, jotka se asettelee lehtien alapinnoille pensaiden latvuksiin. Toukat elävät erakkoina tai parin yksilön ryhminä ja piilottelevat yhteensitomiensa lehtien muodostamassa suojassa. Toukat ovat täysikasvuisia heinä-elokuun taitteessa ja rakentavat vaalean, venemäisen, noin 15 mm pitkän kotelokopan oksan sivuun. Kotelo talvehtii.
Ravintokasvi Toukka syö eri pajulajien lehtiä.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Perhoset: Kääriäisvenhokas toukka lepidoptera.pl Moths and Butterflies of Europe and North Africa
Luokka:Venhokkaat