Kaljuunakalat (Dichistiidae, vanhemmissa lähteissä usein Coracinidae) on aurinkoahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Niitä tavataan eteläiseltä Atlantilta ja Intian valtamereltä.
Taksonomia Kaljuunakaloihin kuuluu vain yksi suku Dichistius ja siinä kaksi lajia: kaljuunakala (Dichistius capensis) ja raitakaljuunakala (Dichistius multifasciatus). Kaljuunakalat luettiin ennen ahvenkalojen lahkoon, ja niitä on pidetty muun muassa hammasahventen (Sparidae) ja ruoriahventen (Kyphosidae) lähisukulaisina, samoin sukulaisuutta on havaittu lepakkokaloille (Ephippidae) ja levykaloille (Drepaneidae).
Anatomia Kaljuunakalat kasvavat suurimmillaan 30–80 cm pitkiksi. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat korkeita ja litteitä, suomut ovat melko pienikokoisia. Selkäevän etuosassa on piikikkäitä ruotoja ta takaosassa harjanne. Peräevässä on kolme piikkiä ja pyrstöevä on hieman haarautunut. Hampaat ovat kaljuunakaloilla pienet, uloimpien rivien hampaat ovat käyrät.
Levinneisyys ja elintavat Kaljuunakaloja tavataan Etelä-Afrikan ja Madagaskarin rannikkojen läheisyydestä. Ne elävät kivikkoisilla ja hiekkaisilla pohjilla sekä murtovedessä että suolaisessa merivedessä. Kalojen ravintoon kuuluvat nilviäiset ja muut selkärangattomat eläimet sekä levä. Sekä kaljuunakala että raitakaljuunakala ovat arvostettuja ruokakaloja eteläisessä Afrikassa että suosittuja urheilukalastuksen kohteita.
Lähteet
Luokka:Aurinkoahvenkalat