Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä sisältää suomalaiset yhdistykset, jotka lakkautettiin jatkosodan vuonna 1944 päättäneen Suomen ja Neuvostoliiton välisen Moskovan välirauhansopimuksen nojalla.

Valtioneuvosto lakkautti sopimuksen nojalla vuosina 1944–1946 yhteensä 3 327 yhdistystä tai yhteisöä, mutta toimintansa lopetti tai joutui lopettamaan myös lukuisia muita yhteisöjä, kuten sotilaspoika- ja lottatyttöosastoja sekä oppikoulujen ja seminaarien Karjala-seuroja.Uola 1999, s. 222. Suurin osa lakkautetuista järjestöistä koostui suojeluskuntien, Lotta Svärd -järjestön, Rintamamiesliiton, Heimosoturien, Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Suomen Aseveljien Liiton paikallisosastoista.

Välirauhansopimuksen 21. artiklan mukaan:Uola 1999, s. 29.

Järjestöjen lakkauttamiset

Laki välirauhansopimuksen toimeenpanosta vahvistettiin ja tuli voimaan Suomessa 23. syyskuuta 1944. Välittömästi hyväksyttiin presidentin esittelyssä asetus, joka antoi valtioneuvostolle valtuudet lakkauttamisten toteuttamiseen. Ensimmäiset lakkautukset suoritettiin vielä samana iltana. Rauhansopimuksen tai asetuksen teksti ei määritellyt tarkemmin lakkautettavien järjestöjen kriteerejä, joten Castrénin hallitus tyytyi aluksi lakkauttamaan vain ilmeisimmät tapaukset eli lähinnä joukon pieniä avoimen kansallissosialistisia ryhmiä sekä Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) ja Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL).Uola 1999, s. 29, 32–36.

Muutamia tunnettuja saksalaissuuntausta tukeneita järjestöjä ei tarvinnut lakkauttaa välirauhansopimuksen nojalla. Suomen Valtakunnan Liitto jätettiin lakkauttamatta, sillä se oli rekisteröimätön yhdistys ja sen toiminta päättyi itsestään sodan loputtua. Suomalais-Saksalainen Seura lakkautti itse itsensä jo syyskuun 1944 alkupuolella.Uola 1999, s. 41–43.

Lokakuun alusta 1944 alkaen liittoutuneiden valvontakomissio alkoi painostaa Suomen hallitusta uusiin lakkautuksiin.Uola 1999, s. 44–49. Komission puheenjohtaja Andrei Ždanov muun muassa painosti hallituksen lakkauttamaan suojeluskuntajärjestön, minkä perusteena käytettiin myös välirauhansopimuksen 4. artiklaa. Koska järjestön toiminta perustui erityislakiin, sitä ei voitu lakkauttaa pelkän asetuksen nojalla, vaan mainittu laki oli kumottava eduskunnan päätöksellä. Eduskunta kumosi lain 3. marraskuuta, ja lakkautus astui voimaan kolme päivää myöhemmin.Uola 1999, s. 64–66, 68–74. Pian lakkautettiin myös suojeluskuntien naisille tarkoitettu tukijärjestö Lotta Svärd.Uola 1999, s. 76–81. Lakkautetuiksi joutui myös suuri määrä yhdistysrekisteristä haravoimalla löydettyjä jo paljon aikaisemmin toimintansa lopettaneita tai vain paperilla olemassa olleita järjestöjä.Uola 1999, s. 82–84.

Suomen Aseveljien Liitto lakkautettiin tammikuussa 1945 pitkän kiistelyn jälkeen, kommunistien vaatimuksesta ja valvontakomission painostamana, mikä venytti fasismi-käsitteen määrittelyä 21. artiklan tulkinnassa.Uola 1999, s. 96–113. Myöhemmin lakkautettiin useita urheiluseuroja ja harrastuskerhoja, joita valvontakomissio epäili niiden jäsenkunnan perusteella suojeluskuntien tai aseveliliiton toimintaa jatkaviksi peitejärjestöiksi. Asekätkennän paljastuminen keväällä 1945 tarjosi väitteille lisäperusteita.Uola 1999, s. 117–119, 126–129, 136–138. Kaikissa tapauksissa valvontakomission vaatimuksia ei kuitenkaan täytetty; esimerkiksi Suomen saksalainen seurakunta jätettiin lakkauttamatta.Uola 1999, s. 114–115. Ilmapuolustusliitto taas purki oma-aloitteisesti toimintansa kevään 1945 aikana ja siirsi tehtävänsä Suomen Ilmailuliitolle.Uola 1999, s. 131–135.

Kommunistit pääsivät keväällä 1945 valtaan valtiollisessa poliisissa, jolloin syntyi niin sanottu punainen Valpo. Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) alkoi nyt käyttää järjestöjen lakkautusvaatimuksia sisäpoliittisena välineenä.Uola 1999, s. 130, 138. Viimeisinä lakkautettiin Itsenäisyyden Liitto ja Ylioppilasoikeisto toukokuussa 1946; samassa yhteydessä Pekkalan hallituksen enemmistö sen sijaan hylkäsi Valpon esityksen Ilmailuliiton, Reserviupseeriliiton, Suomalaisuuden Liiton ja Kokoomuksen Nuorten Liiton (KNL) lakkauttamisesta.Uola 1999, s. 161–166. Tämän jälkeen valvontakomissio ei enää aktiivisesti tukenut lakkautusvaatimuksia, joten niitä ei pantu toimeen.Uola 1999, s. 168–169. Vielä elo–syyskuussa 1947 SKDL yritti valvontakomission tukemana saada KNL:n ja Radikaalisen Kansanpuolueen lakkautetuiksi, mutta Pariisin rauhansopimuksen voimaan astumisen jälkeen Suomen hallitus ei katsonut enää välttämättömäksi taipua vaatimuksiin.Uola 1999, s. 197–201. Radikaalisen Kansanpuolueen johtajaa Ernesti Hentusta pidettiin tuolloin turvasäilössä noin puolitoista kuukautta.

Luettelo lakkautetuista järjestöistä Uola 1999, s. 262–271. Lakkautuspäivä Järjestö23. syyskuuta 1944Akateeminen Karjala-SeuraAkateemisten Naisten Karjala-SeuraIsänmaallisen Kansanliikkeen kannatusyhdistys ja 406 paikallisyhdistystäKansallissosialismin KannatusyhdistysKansallissosialistitNuoret valtakunnan rakentajatSamfundet FolkgemenskapSiniristiSuomen Kansallinen SanomalehtimiesliittoSuomen Kansallissosialistinen TyöjärjestöSuomen Kansallissosialistinen TyöväenpuolueSuomen Kansallissosialistisen Liiton kannatusyhdistysSS-AseveljetYleinen Kansallissosialistinen Yhdistys12. lokakuuta 1944Suomalais-sosialistinen TyöväenpuolueSuomen TyörintamaSuomen Vartijain YhdistysSvenska Tysklandsvänner i FinlandVapaan Suomen KannatusyhdistysVapaussodan kenttäharmaat19. lokakuuta 1944Inkerin LiittoLuova TyöRintamamiesliitto ja sen 232 paikallisyhdistystäRintamamiesten Naisliitto ja sen 58 paikallisosastoaSuomen Heimosoturien LiittoSuomen Kansallissosialistinen LiittoSuomen Luovan Työn LiittoSuomen Suojelusliitto2. marraskuuta 1944Suomen Heimosoturien Liiton kannatusyhdistysSuomen Vapaa MerimiesliittoTurun Inkeriläinen KerhoVapaussodan Raakunain Tampereen osastoVapaussodan Uudenmaan rakuunat6. marraskuuta 1944Suojeluskuntajärjestö, 38 suojeluskuntapiiriä ja 714 paikallista suojeluskuntaa23. marraskuuta 1944Lotta Svärd ja sen 787 paikallisosastoa.24. marraskuuta 1944150 suojeluskuntien kannatusyhdistystä ja harrastuskerhoa18. tammikuuta 1945Ajan Sanan kannatusyhdistysDeutsche Handelskammer in Finnland – Saksalainen Kauppakamari SuomessaDeutscher-Finnischer WirtschaftsbundDeutscher Jägerbund Zweigruppe FinnlandDeutscher MännergesangvereinDeutscher Wohltätigkeitsverein in FinnlandFinnisch-Deutscher StudentvereinHeimojärjestöjen Liitto ja 4 paikallisseuraaHelsingin SuomalaissosialistitIskumiehetIsänmaallisen Kansanpuolueen KeskusjärjestöIsänmaallisten Työntekijäin YhdistysKansallisen Uudistusliikkeen TyöjärjestöKansallispoliittinen YhdistysKansan Vapauden LiittoRyska Kolonin i FinlandRysk-Finska föreningen f.d. militärerSuomalais-latvialainen yhdistysSuomalais-liettualainen yhdistysSuomalais-virolainen Seura ja 2 paikallista Viron ystävyysseuraaSuomen HeimotyöseuraSuomen Kansallinen TyöväenpuolueSuomen Kansallissosialistien TyörintamaSuomen Kansallissosialistisen Työjärjestön kannatusyhdistysSuomen Kansanliikkeen YhdistysSuomen Lukko ja sen 2 paikallisyhdistystäUkrainalainen Hromada SuomessaUusi Suomalainen PuolueUus-sosialistinen PuolueValvojain KerhoVapaussodan rakuunat ja 1 paikallinen vapaussoturiyhdistysVapaussoturien HuoltoVenäjältä paenneiden Suomen kansalaisten seura ja sen 1 paikallisseuraViipurin Kansallissosialistinen YhdistysVoimistelu- ja Urheiluseura UnitasYhteisrintamaZweno21 suojeluskuntien kannatusyhdistystä ja harrastuskerhoa sekä Helsingin Lottavoimistelijat15 rintamamiesyhdistystä ja niihin liittyvää paikallisjärjestöä6 paikallista saksalaista tai saksalais-suomalaista yhdistystä3 Lapuan liikkeen paikallisosastoa3 Sinimustien paikallisosastoa25. tammikuuta 1945Suomen Aseveljien Liitto ja sen 708 paikallisosastoa22. maaliskuuta 1945Helsingin Voimistelu- ja Suunnistamisyhdistys3. toukokuuta 1945Ålands Skytteförening31. toukokuuta 1945Keski-Suomen Kerho28. kesäkuuta 1945Itäkarjalaisten koulukodin kannatusyhdistysKarjalakerhojen Keskusliitto ja sen 17 paikallisosastoaLuftsvärnsförening32 heimosoturien paikallisosastoa27 paikallista ilmapuolustusyhdistystä12 ruotsinkielistä rintamamiesyhdistystä2 suojeluskuntien paikallisyhdistystä1 aseveliliiton paikallisosaston kannatusyhdistys5. heinäkuuta 1945Keljon LentokerhoLahden IlmailuyhdistysNurmeksen purjelentokerho16. toukokuuta 1946Itsenäisyyden LiittoYlioppilasoikeisto

Pariisin rauhansopimus Välirauhansopimuksen korvanneeseen Pariisin rauhansopimukseen sisällytettiin vastaava 8. artikla, jonka mukaan Suomi sitoutui vastaisuudessakin olemaan sallimatta välirauhansopimuksessa kiellettyjen tai vastaavantyyppisten järjestöjen toimintaa. Syyskuussa 1944 annettu niin sanottu ”Castrénin asetus” kuitenkin raukesi Pariisin rauhansopimuksen tullessa voimaan, joten sen jälkeen valtioneuvostolla ei enää ollut valtuuksia järjestöjen lakkauttamiseen vaan lakkauttamisten oli tapahduttava yhdistyslain mukaisesti oikeusistuimen päätöksellä.Uola 1999, s. 209–212. Pariisin rauhansopimuksen perusteella lakkautettiin vielä 1970-luvun lopulla neljä Pekka Siitoimen perustamaa kansallissosialistista järjestöä.

Lähteet

Viitteet

* Välirauhansopimuksen perusteella lakkautetut järjestöt Välirauhansopimuksen perusteella lakkautetut järjestöt Välirauhansopimuksen perusteella lakkautetut