Lasse Arvi Ollinkari (s. Ohlsson) (9. joulukuuta 1921Opettajamatrikkeli 1973-2003 , Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 7.4.2014. Valkeakoski – 26. lokakuuta 1993 Helsinki)Leena Maunula: Kuolleita: Sisustusarkkitehti Lasse Ollinkari (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 5.11.1993. Viitattu 26.5.2018. oli suomalainen sisustusarkkitehti. Hän suoritti ammatilliset opintonsa Taideteollisessa oppilaitoksessa. Ollinkari aloitti uransa Aarne Ervin arkkitehtitoimistossa, ilmeisesti ensimmäisenä suomalaisena arkkitehtitoimistoon kiinnitettynä sisustusarkkitehtina. Oman toimistonsa hän perusti Helsinkiin vuonna 1954.
Vaikka Ollinkarin tuotantoon kuului myös eri tiloihin suunniteltuja kalusteita, hän loi mainetta nimenomaan sisustussuunnittelijana. Ollinkarin suunnittelukohteina olivat muun muassa pankkien konttorit ja suuret sairaalat. Aarne Ervin suunnitteleman Helsingin yliopiston instituuttirakennus Porthanian (1957) sisustus ja kalustus kuuluvat Ollinkarin tunnettuihin töihin, yhdessä Seppo Paateron, Esko Pajamiehen ja Aivi Gallen-Kallelan kanssa. Hän osallistui myös Ervin toimiston suunnitteleman, vuonna 1968 valmistuneen Tapiolan Heikintorin kauppakeskuksen tilojen suunnitteluun.
Ollinkarin työssä näkyi myös sisustuksiin yleensä ajan myötä syntyvä kerroksellisuus ja suunnittelun jatkuvuus, sillä hän uudisti joidenkin kohteidensa sisustusta useaan otteeseen vuosikymmenten kuluessa. Ollinkari suunnitteli myös joitakin tavallisille kuluttajille suunnattuja yksinkertaisia huonekalumalleja, ja teki sitä kautta itseään suurelle yleisölle tunnetuksi.
Ollinkari kuului Sisustusarkkitehdit SIO -yhdistyksen perustamissopimuksen vuonna 1956 allekirjoittaneeseen keskeisten suomalaisten sisustusarkkitehtien joukkoon, johon kuuluivat hänen lisäkseen Olli Borg, Lilli Kolmijoki-Halonen, Maija Heikinheimo, Olavi Hänninen, Erkki Kataja, Olli Mannermaa, Lisa Johansson-Pape ja Ilmari Tapiovaara.
Ollinkarin vanhemmat olivat kauppaneuvos Karl Arvid Ohlsson ja Edit Elisabeth Dahlström. Ollinkarin puoliso oli keraamikko Irma Ollinkari, joka myös avusti puolisoaan suunnittelutyössä ja huolehti muun muassa toimiston hallinnollisista tehtävistä. Ollinkarilla oli neljä lasta: Marjatta (s. 1947), Matti (s. 1949), Annika (s. 1952) ja Hannamari (s. 1960).
Palkinnot ja tunnustukset 1974 Pro Finlandia -mitali 1987 Vuoden sisustusarkkitehti (Suomen Pankin juhlahuoneisto, Helsinki)Vuoden kalustesuunnittelija (SIO), SIO ry. Internet Archive 21.10.2017. Viitattu 23.11.2021. 1988 Taideteollisuuden valtionpalkinto
Lähteet Leena Svinhufvud: Sisustaminen ammattina – valokeilassa sukupuolijärjestelmän, ammattikunnan ja työyhteisön hierarkiat. Tahiti 2/2011 Mirva Sjöroos: Naisten ja miesten tiloja. Arkkitehtiuutiset 4/2010 SIOn lyhyt historia – Sisustusarkkitehdin ammattikuvan rakentuminen https://runeberg.org/kuka/1978/0674.html Viitteet
Kirjallisuutta Aaltonen, Susanna 2010. Sisustaminen on kuin käsialaa: Carin Bryggman ja Lasse Ollinkari sisustusarkkitehdin ammatissa 1940- ja 1950-luvulla. University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies (väitöskirja)
Luokka:Suomalaiset sisustusarkkitehdit Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1921 syntyneet Luokka:Vuonna 1993 kuolleet