World Trade Centerin pommi-isku oli 26. helmikuuta 1993 tapahtunut pommi-isku New Yorkin World Trade Centerin (WTC) maanalaisissa kerroksissa. Iskun tehneiden terroristien tarkoituksena oli vaurioittaa World Trade Centerin kaksoistornien tukipilareita aiheuttaen tornien sortumisen ja tuhansien ihmisten kuoleman.Parachini, s. 202 Kaksoistornien rungot eivät kuitenkaan vaurioituneet, mutta isku aiheutti kuuden ihmisen kuoleman ja haavoitti yli tuhatta ihmistä. Iskun takana oli terroristijoukko, johon kuuluivat Ramzi Yousef, Mahmud Abouhalima, Mohammed A. Salameh, Nidal A. Ayyad, Abdul Rahman Yasin, Eyad Ismoil ja Ahmed Ajaj. Joukko sai rahoitusta Yousefin sedältä Khalid Sheikh Mohammedilta, joka on yksi terroristijärjestö al-Qaidan korkeimmista johtajista. Toinen pommi-iskun taustalla vaikuttanut henkilö oli "sokeana sheikkinä" tunnettu Umar Abdulrahman. Tähän mennessä kaikki iskun toteutukseen osallistuneet terroristit yhtä lukuun ottamatta on pidätetty ja tuomittu Yhdysvaltain oikeudessa.
World Trade Centerin rakennuskompleksi tuhoutui sittemmin kokonaan vuoden 2001 syyskuun 11. päivän iskuissa, joissa sai surmansa lähes 3 000 ihmistä.
Iskun tausta ja suunnittelu Terroristit Kuwaitissa syntynyt Ramzi Yousef vietti vuosia terroristijärjestö al-Qaidan harjoitusleireillä Afganistanissa, ennen kuin hän alkoi suunnitella vuonna 1991 pommi-iskua Yhdysvaltoja vastaan.Wright, Lawrence: "The Looming Tower: Al Qaeda and the Road to 9/11", kappale 9. Alfred A. Knopf, 2006, Parachini, s. 187 Yousef oli taistellut myös Afganistanin sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Yousefin setä, Khalid Sheikh Mohammed, jota myöhemmin pidettiin syyskuun 11. päivän iskujen pääarkkitehtina, antoi Yousefille ohjeita ja vinkkejä puhelimella iskua varten ja lahjoitti hänelle 1400 dollaria rahansiirrolla.
Yousef saapui laittomasti Yhdysvaltoihin 1. syyskuuta 1992 yhdessä Ahmed Ajajin kanssa Pakistanista, vaikkakin molemmat istuivat erillään toisistaan lentomatkalla ja esiintyivät matkustavansa tuntematta toisiaan. Yousefin tavoin Ajaj oli opetellut räjähteiden rakentamista Afganistanin harjoitusleireillä.
Ajaj yritti päästä maahan väärennetyllä Ruotsin passilla, mikä herätti viranomaisten epäilykset John F. Kennedyn kansainvälisellä lentoasemalla. Tarkistaessaan Ajajin matkatavaroita viranomaiset löysivät pommintekovälineitä ja -ohjeita, mikä johti Ajajin pidättämiseen. Matkatavaroista löytyi myös papereita, joissa mainittiin terroristiksi epäillyn arabialaisen Mohammed Jamal Khalifan peitenimi Abu Barra.Parachini, s. 188
Yousef yritti päästä maahan väärennetyllä Irakin passilla pyytäen poliittista turvapaikkaa. Yousef päästettiin maahan turvapaikan hakijana.
Saavuttuaan Yhdysvaltoihin Yousef alkoi nopeasti tehdä yhteistyötä muiden luotettavina pitämiensä terroristien kanssa. Kahden päivän sisällä saapumisestaan Yousef oli ottanut yhteyttä Mohammed Salamehiin ja Abdul Rahman Yasiniin, jotka molemmat asuivat Jersey Cityssä New Jerseyssä. Yousef asui Salamehin luona ja terroristiryhmän keskuudessa hänet tunnettiin nimellä Rashed. Vaikka Ajaj oli pidätetty lentokentällä ja oli vankilassa, hän jatkoi kuitenkin yhteydenpitoa Yousefiin. Ajaj ja Yousef kävivät keskustelua Ajajin Dallasista kotoisin olleen ystävän avulla, joka vieraili vankilassa Ajajin luona.
Pommin valmistaminen thumb|oikea|200px|Terroristit lastasivat pommin Ford Econoline -malliseen pakettiautoon.Parachini, s. 190 Kuvan pakettiauto ei liity tapaukseen. Marraskuussa 1992 Salameh ja Yousef alkoivat hankkia pommintekoon tarvittavia kemikaaleja eri valmistajilta: kaupallisesti valmistettua ureaa (jota usein käytetään lannoitteena) ja typpihappoa. Kyseisillä kemikaaleilla terroristit valmistivat ureanitraattia sisältävän pommin. Pommin kemikaalit kuljetettiin Space Station Storage Companylta vuokrattuun varastoon Jersey Cityssä. Myöhemmin pommia varten hankittiin myös kaliumnitraattia.
Joulukuussa 1992 Yousef pääsi suoraan keskustelemaan vankilassa istuneen Ajajin kanssa. Yousef yritti saada Ajajin takavarikoitua omaisuutta vankilasta itselleen, mutta se osoittautui liian riskialttiiksi ja mahdollisesti myös suunnitelman kannalta vaaralliseksi. Joulukuun loppupuolella 1992 Salameh ja Yousef hankkivat Jersey Cityssä sijaitsevan asunnon asuinkerrostalosta, joka sijaitsee osoitteessa 40 Pamrapo Avenue. Kemikaalit sekoitettiin ja pommi valmistettiin asunnossa. Pomminteossa terroristit tiputtivat kokemattomuuttaan kemikaaleja asunnon lattialle ja seinille sekä vaatteilleen, jotka olivat vahvoja todisteita heitä vastaan iskun jälkeisessä oikeudenkäynnissä. Kemikaalien valmistuksessa syntyneet höyryt syövyttivät lisäksi muun muassa asunnon makuuhuoneen oven nuppia ja saranoita. Parantaakseen pommin tuhovoimaa terroristit lisäsivät pommiin alumiinijauhetta ja muita metalleja sekä valmistivat nitroglyseriinia.
Kirjeet tiedotusvälineille ennen iskua Toimittaja Steve Collin mukaan Ramzi Yousef lähetti postissa kirjeitä useille New Yorkin sanomalehdille hieman ennen iskua. Kirjeissä Yousef ilmoitti olevansa "Vapautusarmeijan" ja "Viidennen pataljoonan" jäsen. Kirjeissä hän esitti kolme vaatimusta: Yhdysvaltojen pitäisi lopettaa Israelin avustaminen, katkaista diplomaattiset suhteensa Israeliin ja vaati lupausta, että Yhdysvallat ei "enää sotkeutuisi Lähi-idän maiden sisäisiin asioihin". Yousef varoitti World Trade Centeriin kohdistuvan hyökkäyksen olevan vasta ensimmäinen useista hyökkäyksistä Yhdysvaltoja vastaan, jos terroristien vaatimuksiin ei suostuttaisi. Yousef myönsi kirjeissä pommi-iskun terrori-iskuksi, mutta hän katsoi sen olevan "oikeutettu ottaen huomioon Israelin harjoittaman toiminnan Lähi-idässä Yhdysvaltojen tuella".Coll, Steve: "Ghost Wars: The Secret History of the CIA, Afghanistan, and Bin Laden, from the Soviet Invasion to September 10, 2001". The Penguin Press HC, 2004,
Pommi-isku thumb|oikea|200px|Pelastusajoneuvojen saattue saapuu World Trade Centerille. One World Trade Center (pohjoistorni) näkyvissä kuvan oikeassa laidassa. Päivää ennen iskua terroristit siirsivät pommin Ryder System -kuljetusyhtiön väreihin maalattuun pakettiautoon. Lopullinen pommi koostui ureanitraatista, alumiini- ja magnesiumjauheesta, rautaoksidista sekä ammoniumnitraattia sisältävästä dynamiitista. Tuhon lisäämiseksi terroristit lisäsivät pakettiautoon myös vetysäiliöitä.
Perjantaina 26. helmikuuta 1993 Ramzi Yousef ja hänen jordanialainen ystävänsä Eyad Ismoil ajoivat pakettiauton New Jerseystä Lower Manhattanille World Trade Centerin B-2 -kerrokseen, joka oli yksi pysäköintikerroksena käytetyistä WTC:n pohjakerroksista. Terroristit pysäköivät auton ja poistuivat World Trade Centeristä. Pakettiautoon jäänyt pommi oli asennettu räjähtämään keskipäivällä kello 12 aikaan, jolloin World Trade Centerissä oli töissä ja vierailemassa tuhansia ihmisiä.
Räjähdys Noin kello 12.18 keskipäivällä paikallista aikaa pakettiauto räjähti tappaen heti paikalla kuusi World Trade Centerissä ollutta ja haavoittaen yli tuhatta ihmistä. Uhrien vammat vaihtelivat raajojen murskaantumisesta savulle altistumiseen. Räjähdys teki valtavan kraatterin B-2 -kerrokseen ja tuhosi osia yläpuolella olleesta B-1 -kerroksesta. Yli tonnin painoinen teräspalkki, joka sijaitsi räjähtäneen pakettiauton vieressä, lensi kymmeniä metrejä kerrosten läpi yhteen One World Trade Centerin eli pohjoistornin alakerroksista tappaen neljä ihmistä. Kaksoistornien välissä sijainnut Vista Hotel, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Marriott World Trade Center (Three World Trade Center), vaurioitui pahoin ja lähes sortui. Iskuhetkellä rakennuskompleksissa paikalla ollut työntekijä Bruce Pomper kuvaili räjähdyksen olleen voimakkuudeltaan kuin lentokoneen törmäys. Pohjoistornin 74. kerroksessa ollut Christopher King kuvaili myöhemmin räjähdystä:
Räjähdys vaurioitti pahoin World Trade Centerin vesijärjestelmää rikkoen lukuisia vesiputkia. Tuhoutuneet vesiputket aiheuttivat pohjakerroksiin tulvan. Lisäksi koko rakennuskompleksin sähköt menivät poikki, ja toimineet sähköjohdot jouduttiin katkaisemaan, jotta tulvavesi ei alkaisi johtamaan sähköä. Veden ja sähkön katkeaminen aiheutti kaaoksen kaksoistorneissa ja muissa World Trade Centerin rakennuksissa. Viranomaisilla ei ollut keinoa kommunikoida sähköisesti rakennusten tuhansien työntekijöiden kanssa. Räjähdyksessä syntynyt savu levisi molempien kaksoistornien 93. kerrokseen asti vaikeuttaen kulkua muun muassa portaikoissa. Työntekijöiden evakuoiminen osoittautui tämän vuoksi vaikeaksi. Savumyrkytyksen välttämiseksi jotkut työntekijät rikkoivat huonekaluilla tornien ikkunoita. Sadat ihmiset jäivät sähkön katketessa hisseihin loukkuun. Muun muassa 17 päiväkoti-ikäisestä lapsesta koostunut ryhmä jäi jumiin hissiin 35. ja 36. kerroksen välillä. He joutuivat odottamaan poispääsyä viisi tuntia.
World Trade Centerin lisäksi myös Empire State Building evakuoitiin iskun jälkeen mahdollisen pommivaaran takia.
Uhrit Yhteensä pommi-iskussa kuoli kuusi ihmistä, joista yksi oli raskaana. 1042 ihmistä loukkaantui. Heistä suurin osa altistui savulle kaksoistornien evakuoinnin yhteydessä. Pahimpia vammoja olivat raajojen murskaantumiset. Monet palomiehet ja poliisit tarvitsivat sairaalahoitoa saamiensa vammojen takia, joita he saivat muun muassa räjähdyksen aiheuttamista tulipaloista.
Iskuissa kuolleet ovat alla olevassa taulukossa.Reeve, Simon:"The New Jackals: Ramzi Yousef, Osama bin Laden and the Future of Terrorism". Northeastern University Press, 1999, sivut 9-11. Viitattu 23.12.2011.
Nimi Ikä Tiedot Monica Smith 35 Smith oli iskuhetkellä toimistossaan B-2 -kerroksessa tarkistamassa työaikakortteja. Hän oli seitsemännellä kuulla raskaana. Robert Kirkpatrick 61 Kirkpatrick, ammatiltaan lukkoseppä, oli syömässä lounasta B-2 -kerroksessa Smithin työhuoneen viereisessä huoneessa. Bill Macko 47 Macko, ammatiltaan huoltomies, oli myös syömässä lounasta B-2 -kerroksessa. Stephen Knapp 48 Knapp, ammatiltaan työnvalvoja, oli syömässä iskuhetkellä lounasta Mackon ja Kirkpatrickin kanssa. John DiGiovanni 45 DiGiovanni, hammastuotteiden kauppias, oli pysäköimässä autoaan pysäköintihallissa iskuhetkellä. Wilfredo Mercado 37 World Trade Centerin Windows on the World -ravintolassa työskennellyt Mercado oli tarkistamassa ravintolan ruokatoimituksia pohjakerroksissa iskuhetkellä.
Jälkiseuraukset pienoiskuva|oikea|Tuhon jälkiä World Trade Centerin pohjakerroksissa. Terroristien ajatuksena oli, että räjähdys vaurioittaisi One World Trade Centerin eli pohjoistornin tukipilareita romahduttaen sen Two World Trade Centerin eli etelätornin päälle. Pohjoistornin tukipilarit kuitenkin kestivät vastoin Yousefin suunnitelmaa, vaikkakin noin 590 kilogrammaa painanut pommi aiheutti laajaa tuhoa pohjakerroksissa. Vaikka räjähdys oli tuhoisa, useita palasia pakettiautosta ja pommin yhteydessä käytetyistä vetytankeista säilyi helpottaen viranomaisten tutkintaa.
Myöhemmin pidetyn oikeudenkäynnin aineiston mukaan Yousef oli katsonut pettyneenä Hudson-joen toiselta puolelta New Jerseystä, kun kaksoistornit seisoivat räjähdyksen jälkeen pystyssä.
Terroristit ilmoittautuvat tekijöiksi Pommi-iskun jälkeen lähes 60 puhelinsoittajaa ilmoitti viranomaisille olevansa vastuussa pommista ja edustavansa erilaisia terroristiryhmiä, muun muassa Jugoslavian serbejä.
27. helmikuuta, päivä iskun jälkeen, Nidal Ayyad soitti New York Daily Newsin "vinkkilinjalle" ilmoittaen "Vapautusarmeijan" olevan vastuussa pommi-iskusta. Jälkeenpäin New York Times sai terroristien lähettämän kirjeen, jossa he ilmoittivat iskun olleen kosto Yhdysvaltain ja Israelin välisestä yhteistyöstä sekä vaativat Yhdysvaltoja katkaisemaan suhteensa Israeliin. Jo aikaisemmin hieman ennen iskua Ramzi Yousef oli lähettänyt saman viestin sisältäneitä kirjeitä New Yorkin sanomalehdille. Kirjeissä terroristit varoittivat, että jos Yhdysvallat ei suostuisi heidän vaatimuksiinsa, he jatkaisivat iskuja Yhdysvaltoja vastaan.