Lauri Jeremias Välke, vuoteen 1906 Hildén (18. huhtikuuta 1895 Helsinki – 30. heinäkuuta 1970 Helsinki), oli suomalainen taidemaalari.Meurman 1989, s. 95, 101. Hänen töitään oli ensi kertaa julkisesti esillä Viipurissa vuonna 1919. Uransa aikana Välke teki lukuisia kirkollisten rakennusten maalaustöitä, kuten alttaritauluja, seinä- ja lasimaalauksia sekä koriste- ja entisöintimaalausta.Kuvataiteilijamatrikkeli: Lauri Välke. Viitattu 15.12.2013.
Elämäkerta Lapsuus ja perhesuhteet Lauri Välkkeen vanhemmat olivat Karl August Hildén (1858 Urjala – 1925 Viipuri) ja Anna Elisabeth Arenius (1862 Sahalahti – 1929 Viipuri). Lauri Välke syntyi Helsingissä, mutta muutti jo pienenä lapsena vanhempiensa mukana Viipuriin, jossa hänen isänsä teki töitä seppänä Valtion Rautateiden pajassa. Lauri Välke meni naimisiin vuonna 1929 Elina Liljamaan (s. 1905) kanssa. Pariskunta sai kaksi, vuonna 1930 ja 1931 syntynyttä tytärtä.Meurman 1989, s. 95, 102.
Taiteilijaura ennen toista maailmansotaa Taiteellisesti lahjakas Välke hakeutui Viipurin taiteenystäväin piirustuskouluun, jossa hän opiskeli vuosina 1912–1917. Pääosa hänen varhaiskautensa töistä syntyi kesäaikaan maalausmatkoilla. Vuosina 1919, 1920 ja 1922 hän vieraili Kolilla ja 1921 Porvoossa. Näihin aikoihin hänen teoksilleen oli tyypillistä leveä siveltimen jälki ja voimakkaat ja kirkkaat värit. Ensimmäisen yksityisnäyttelyn Välke piti vuonna 1922 Viipurissa.Meurman 1989, s. 95. Taiteilijanuransa alkuvuosina Lauri Välke teki myös pienoismalleja Viipurin asemakaava-arkkitehdille. Hänen tekemistään pienoismalleista Uuraansaaren malli palkittiin Barcelonan kansainvälisessä asemakaavanäyttelyssä kultaisella Grand Prix -mitalilla.Meurman 1989, s. 96–97. Pienoismalli oli näytteillä samaan aikaan järjestetyssä Barcelonan maailmannäyttelyn Suomen osastolla. 1920-luvun alussa Välke osallistui Viipurin Pyöreän tornin kunnostustöihin ja koristamiseen historiallisilla maalauksilla.Valkonen 2002, s. 17.
Kesällä 1923 Lauri Välke teki matkan Tanskaan ja Ruotsiin. Matkan vaikutuksesta hänen maalaustyylinsä muuttui tummempisävyiseksi. Samalla hän luopui leveästä siveltimestä ja paksuista maalikerroksista. Ensimmäisen näyttelynsä Helsingissä hän piti vuonna 1925 yhdessä taiteilija Oskari Hirvikallion kanssa. Näyttely ei saanut suurta menestystä, ja ehkä osin tästä syystä Välke luopui pian öljymaalauksesta lähes kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja keskittyi kirkkomaalaukseen.Meurman 1989, s. 96.
Välkkeen ensimmäiset suuret kirkolliset koristelutyöt olivat Pitkärannan luterilainen rukoushone ja Raudun kirkko, joihin hän teki lähinnä ornamenttikoristelua. Vuonna 1929 Lauri Välke teki yhden merkittävimmistä töistään koristellessaan seccomaalaustekniikalla Viipurin tuomiokirkon kuorin evankelistasymbolein ja ornamentein.Meurman 1989, s. 99–100. Monissa töissään Lauri Välke toimi yhteistyössä viipurilaisten arkkitehtien Jalmari Lankisen ja Juhani Viisteen kanssa ja restauroi kunnostettavien kirkkojen vanhoja maalauksia, teki uusia maalauksia sekä suunnitteli kirkkojen sisä- ja ulkovärityksiä. Tällaisia kohteita olivat muun muassa Säkkijärven kirkko, Joensuun siunauskappeli, Jaalan kirkko ja Jääsken kirkko. Välkkeen merkittävimpiä töitä 1930-luvulla oli Pielisjärven kirkon seinäpintojen täyttäminen raamattuaiheisin maalauksin vuosina 1935–1936.Meurman 1989, s. 100.
Ennen toista maailmansotaa Lauri Välke osallistui aktiivisesti Viipurin kulttuurielämään. Hän oli muun muassa mukana Torkkelin killan toiminnassa. Välke oli aktiivinen Viipurin historiallisen maiseman ja vanhojen rakennusten suojelija. Hänet nimettiin vuonna 1937 Viipurin ensimmäiseksi muinaismuistojen valvojaksi. Tehtävää hän hoiti Viipurin menetykseen saakka 1944.Meurman 1989, s. 100–101.
Ura sodan jälkeen thumb|oikea|220px|Lauri Välkkeen maalaamia evankelistasymboleja Pihtiputaan kirkon katossa.
Jatkosodan jälkeen Lauri Välke asui ensin vuoden Hattulassa, josta muutti Hämeenlinnaan vuonna 1945. Hämeenlinnassa Välke ryhtyi jälkeen maalaamaan öljymaalauksia ja piti siellä näyttelyn vuonna 1947. Vuonna 1950 hän muutti Helsinkiin, jossa hän asui kuolemaansa saakka.Meurman 1989, s. 101.
Hänen ensimmäinen suuri sodanjälkeinen maalaustyönsä oli Pihtiputaan kirkon suuret seinämaalaukset vuosina 1949–1950. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Välke maalasi suuret seinämaalaukset kaikkiaan seitsemään kirkkoon, muun muassa Nivalan, Sotkamon ja Sieppijärven kirkkoihin. 1960-luvulla Lauri Välke jatkoi piirtämistä ja maalausta ja siirsi litografialle vanhoja Viipurissa piirtämiään kuvia.Meurman 1989, s. 101, 103.
Vuonna 1965 Lauri Välke sai valtion taiteilijaeläkkeen. Samana vuonna hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.Meurman 1989, s. 102.
Töitä Lauri Välkkeen kirkollisia töitä Pitkärannan luterilaisen rukoushuoneen ornamentti- ja puuveistoskoristelu, n. 1926–1927 Raudun kirkon ornamenttimaalaukset, n. 1926 Hackmanin hautakappelin puuveistokset, Sorvalin hautausmaa, Viipuri, 1928 Viipurin tuomiokirkon kalkkimaalaukset, 1929 Lappeen kirkon restaurointi, värisuunnitelma ja seinämaalaukset, 1930 Viipurin seurakuntasalin ornamentit ja apostolien kuvat, n. 1930 Talikkalan eli Viipurin Mikaelin kirkon seinämaalaukset ja koristeet, 1932 Ilomantsin kirkon maalausten restaurointi, 1933 Säkkijärven kirkon värityssuunnitelma ja todennäköisesti myös maalausten restaurointia, 1933 Kaukolan kirkon alttaritaulu, 1934 Joensuun siunauskappelin sisäpäätyfasadin maalauskoristelu, 1935 Nastolan kirkon saarnastuolin evankelistaveistokset ja urkukaiteen 12 henkilöhahmoa Lieksan (Pielisjärven) kirkon seinämaalaukset, 1935–1936 Jaalan kirkon maalausten restaurointi, 1936 Koiviston kirkon sivuikkunoiden lasimaalaukset (Pietari ja Paavali), kirkon sisäväritys ja saarnastuolin kaunistus, 1937 Jääsken kirkon väritys ja koristelu, 1938–1939 Vironlahden kirkon seinämaalaukset, 1939 Kakskerran kirkon saarnastuolin entisöinti, 1940-luku Alavuden kirkon maalausten restaurointi, 1940-luku Muhoksen kirkon maalausten restaurointi, 1940-luku Pihtiputaan kirkon seinämaalaukset, 1949–1950 Nivalan kirkon seinämaalaukset, 1952 Sotkamon kirkon seinämaalaukset, 1954–1955 Sieppijärven kirkon iso, koko takaseinän peittävä alttaritaulu, 1955–1956 Kontiolahden kirkon seinämaalaukset, 1956 Polvijärven kirkon seinämaalaukset, 1959 Kauvatsan kirkon seinämaalaukset, 1960–1961 Virolahden kirkon lasimaalaukset, 1965 Meurman 1989, s. 103 (koko teoslista).
Talvisodassa tuhoutui useita kirkkoja, joissa oli Välkkeen tekemiä maalauksia ja koristeluita.
Muita töitä Viipurin maalaiskunnantalon salin friisi, 1933 Talojen värityssuunnitelmat Hämeenlinnaan ja Nokialle, 1940-luku
Lähteet Kuvataiteilijamatrikkeli: VÄLKE (ent. Hildén), LAURI Meurman, Otto-I.: Lauri Välke, kuvataiteilija. Teoksessa Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 9. Helsinki, 1989. Valkonen, Olli: Kuvia Kannakselta (Professori Olli Valkosen esitelmä Etelä-Karjalan liiton kulttuuriklubilla 28.11.2002). Teoksessa Luentosarja Kannaksen kulttuuriperinnöstä. Etelä-Karjalan Liitto, 2003. . Verkkojulkaisu (pdf): .
Viitteet
Luokka:74.91 Suomen maalaustaiteen historia Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1970 kuolleet