Costa Concordian karilleajo oli perjantaina 13. tammikuuta 2012 Toscanan rannikolla, lähellä Giglion saarta Italiassa tapahtunut meriliikenneonnettomuus, jossa italialainen loistoristeilijä Costa Concordia ajoi karille ja upposi osittain. Onnettomuudessa kuoli 32 ihmistä.

Onnettomuuden taustalla oli vanha italialainen perinne inchino eli ”kunniakumarrus”, jossa alus ohjataan lähelle paikkaa, jota halutaan tervehtiä. Costa Concordian kapteeni Francesco Schettino ohjasi laivan pois reitiltään lähelle Giglion saarta tarkoituksenaan kulkea siitä nopeasti ohi valot päällä ja sumusireenit soiden.

Laiva osui kuitenkin riuttaan, joka raapi siihen aukon. Vettä alkoi virrata alukseen. Kapteeni ajatti laivan matalaan veteen uppoamisen varalta. Tässä vaiheessa hän ilmoitti matkustajille ja satamaan vain sähköviasta. Miehistön jäsenet olivat pukeneet nopeasti pelastusliivit päälleen. Laiva alkoi kallistua merkittävästi, kun karilleajosta oli kulunut noin tunti. Tämän johdosta vesivuodosta ilmoitettiin rannikkovartiostolle, ja laivan evakuointi aloitettiin. Hätäkutsu lähetettiin vasta evakuoinnin alettua.

Kapteeni Schettino ja yliperämies poistuivat laivasta useita tunteja ennen viimeisiä matkustajia, mikä oli Italian lain vastaista. Kapteeni ei myöskään suostunut palaamaan laivalle rannikkovartioston käskystä huolimatta, vaan poistui paikalta.. Tästä syystä Italian lehdistö haukkui Schettinoa "pelkurikapteeniksi".

Laivasta pelastautui noin 4 200 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Onnettomuudessa kuoli 32 ihmistä, joista ainakin yksi oli miehistön jäsen. Loukkaantuneita oli 64, heistä kaksi loukkaantui vakavasti.

Kapteeni ja yliperämies pidätettiin ja heitä epäiltiin useista kuolemantuottamuksista sekä laivan hylkäämisestä. Myös seitsemän muuta henkilöä saivat syytteet. Oikeudenkäynti Schettinoa ja muita laivayhtiön työntekijöitä vastaan alkoi 17. heinäkuuta 2013. Schettino tuomittiin kuolemantuottamuksesta, aluksen hylkäämisestä ja haaksirikon aiheuttamisesta 16 vuodeksi vankeuteen 11. helmikuuta 2015.

Onnettomuus pienoiskuva|Laivan suunniteltu reitti. pienoiskuva|Haaksirikkoutunut Costa Concordia. pienoiskuva|Onnettomuuden tapahtumapaikka. pienoiskuva|Tarkempi kartta laivan viimeisestä reitistä ja kellonajoista. pienoiskuva|Syvyyskartta. pienoiskuva|Kaavakuva haaksirikkoutuneesta aluksesta. pienoiskuva|Costa Concordia karilla ilmasta kuvattuna pienoiskuva|Törmäyksestä runkoon tulleet vauriot. pienoiskuva pienoiskuva|Costa Concordia kyljellään pienoiskuva|Pystyyn nostettu alus 17. syyskuuta 2013.

Kunniakumarrus

Laiva oli onnettomuuden sattuessa poissa reitiltään. Päällikkö Schettino oli pyrkinyt tekemään perinteisen "kunniakumarruksen" (inchino) eli ajamaan Giglion saaren ohi mahdollisimman läheltä pimeässä valot päällä ja sumutorvea soittaen. Päällikkö myönsi kuulusteluissa ajaneensa laivan kiertämään saarta, koska hän halusi tervehtiä saarella ollutta vanhaa kollegaansa Mario Palomboa. Reitiltä poikkeaminen oli laivayhtiön määräysten vastaista. Päällikkö suunnisti saaren lähellä näköhavaintojen ja aiemman kokemuksensa pohjalta, mutta hän määräsi käännöksen liian myöhään, jolloin alus joutui matalaan veteen. Kun päällikkö huomasi, että alus oli vaarallisen lähellä saarta, hän yritti ohjata alusta kohti satamaa. Laiva oli kuitenkin menettänyt ohjattavuutensa. Se ajautui saaren rantaan tuulten ajamana.

Törmäys

Karilleajopaikka oli merenalainen riutta Giglion saaren edustalla 300 metrin päässä satamasta. Riutta repi aluksen vasempaan kylkeen 70 metrin pituisen aukon. Törmäyksen jälkeen alus jatkoi matkaansa vielä 700 metriä. Törmäyshetkellä laivan valot sammuivat hetkeksi, ja matkustajille ilmoitettiin häiriöstä sähköjärjestelmässä. Pian laiva kallistui, ja monet pyrkivät pelastusveneille jo ennen evakuointi-ilmoitusta. Konehuoneessa tulvi vesi. Kun sieltä soitettiin päällikölle, että laiva oli uppoamassa, tämä ei tajunnut tilannetta.

Matkustajat näkivät miehistöä pelastusliivit päällä paljon ennen kuin matkustajille oli kerrottu evakuoinnista. Miehistö aloitti pelastusveneiden saattamisen käyttökuntoon ilman kapteenin lupaa.

Eräs matkustaja soitti satamaan ja kertoi, että laivalla oli ongelmia ja että muun muassa tavaroita oli pudonnut hänen päähänsä. "Vain sähkövika"

Päällystö keskusteli sähkökatkosta useita kertoja puhelimessa mantereella olevien ihmisten kanssa ja oli yhteydessä muun muassa varustamon edustajaan. Kun rannikkovartioston edustaja kysyi kello 22.12 tilanteesta laivalla, päällystö vastasi, että kyse oli vain sähköviasta, vaikka heiltä erityisesti kysyttiin muista ongelmista. Päällikkö ei maininnut lainkaan karilleajoa. Kuulusteluissa yliperämies kertoi, että Schettino oli tietoisesti kaunistellut tahallaan laivan tilannetta. Kello 22.20 miehistö käski pelastusliiveihin pukeutuneita pakokauhuisia matkustajia palaamaan hytteihinsä. Kello 22.26 päällikkö ilmoitti vesivuodosta satamaan ja pyysi hinaajaa.

Vielä noin kello 22.30 päällikkö tilasi ravintolassa illallista ja oli nuoren naisen seurassa. Tämä oli aiemmin laivassa työskennellyt moldovalainen tanssija ja kielenkääntäjä Domnica CemortanCosta Concordia captain's mistress reveals late night sex sessions in cabin before doomed cruise liner sank Mirror 13 Nov 2013. Parilla oli rakkaussuhde, ja Cemortan oli nyt laivalla matkustajana. Laivan kokki ihmetteli kapteenin välinpitämättömyyttä vaarallisessa tilanteessa. Samaan aikaan Costa Concordia ei vastannut poliisin partioaluksen viestiin.

Evakuointi

Kallistuman pahentuessa matkustajat päätettiin evakuoida. Satamalle ilmoitettiin mahdollisesta laivan törmäyksestä kello 22.42, jolloin karilleajosta oli kulunut noin puolitoista tuntia. Päällikkö kehotti matkustajia menemään hytteihinsä ja pukeutumaan pelastusliiveihin. Liikkuminen kallellaan olevassa aluksessa oli vaikeaa, koska muun muassa hissit eivät toimineet. Viivytys pelastustoimissa johtui siitä, ettei päällikkö uskonut alussa tilannetta vakavaksi. Päällikkö päätti ajaa aluksen matalaan veteen ja ankkuroitua lähelle maata, jotta hän voisi pelastaa matkustajat laivan mahdollisesti upotessa. Aluksen ajo rannan lähelle oli siinä tilanteessa vaarallinen toimenpide, mutta se onnistui. Hätäkutsu lähetettiin vasta evakuoinnin ollessa meneillään.

Eräässä vaiheessa osa miehistöstä käski matkustajia hytteihin, kun taas osa käski heidän siirtyä pelastusveneille. Laiva alkoi kallistua nopeasti, mikä aiheutti paniikkia matkustajissa. Matkustajien evakuointi vei tunteja. Ilmeisesti laivan henkilökunta ei osannut pudottaa pelastusveneitä, ja kallistuman takia kaikkia pelastusveneitä ei saatu käyttöön. Ihmisiä putosi portailta. Satakunta ihmistä hyppäsi veteen ja ui rantaan. Myös aluksen miehistö oli pakokauhun vallassa. Miehiä evakuoitiin ennen naisia ja lapsia, ja moni miehistön jäsen jätti aluksen ennen matkustajia. Toisaalta jotkut yksittäiset miehistön jäsenet ja matkustajat auttoivat parhaan kykynsä mukaan matkustajia pääsemään laivan uumenista.

Päällikkö livistää

Päällikön seurassa ollut Domnica Cemortan kertoi jälkikäteen, että kun päällikkö oli käskenyt evakuoida laivan, hän ja päällikkö kiipesivät aluksi korkealle kohdalle laivaa. Hän kertoi päällikön odottaneen helikopteria. Kun mitään ei tapahtunut, päällikkö päätti mennä alas ja jätti CemortaninGlamorous lover of Costa Concordia captain claims he tried to flee the sinking ship by helicopter and abandoned passengers and crew Hannah Roberts, Daily Mail, 30 September 2014. Hylky oli lähimmillään noin 50 metrin päässä rannasta. Sää oli hyvä, eikä tuullut kovasti. Päällikkö väitti jälkikäteen pudonneensa pelastusveneeseen, kun laiva kallistui. Hän kertoi jääneensä siihen tunniksi jumiin ennen kuin miehistö sai laskettua pelastusveneen, koska muut pelastusveneet olivat tiellä. Vastoinkäymisistä huolimatta miehistö evakuoi alusta melko tehokkaasti.

Päällikkö poistui laivasta kello 23.30. Kannella oli yhden aikaan vielä sata evakuoitavaa ja laivan sisäosissa lisää. Viimeiset matkustajat ja miehistön jäsenet poistuivat noin kello 03.00. Päällikkö oli ilman virkapukua pelastusveneessä viltti lämmikkeenään. Yhtiön tiedottajan mukaan päällikkö olisi silminnäkijöiden mukaan viipynyt aluksella melko kauan. Päällikkö viipyi laivalla evakuointikäskyn jälkeen kuitenkin korkeintaan 45 minuuttia, vaikka matkustajien pelastaminen vei tunteja.

Päällikkö ei suostunut palaamaan laivalle valvomaan pelastustöitä rannikkovartioston kehotuksesta huolimatta noin kello 1.46 eikä tuntia ennen sitä, jolloin rannikkovartiosto oli ottanut yhteyttä ensimmäisen kerran päällikköön. Hän väitti Livornon rannikkovartioston komentaja Gregorio Maria de Falcolle johtavansa pelastustyötä maalta ja ettei hän voinut palata laivalle veneellään, koska sen moottori oli sammunut ja koska muut tekevät pelastustyön kuitenkin. Rannikkovartioston komentaja aloitti viimeisen puhelun rauhallisesti, mutta hän suuttui Schettinon haluttomuudesta palata laivalle ja oli niin vihainen päällikölle, että kiroili. Falco sanoi puhelimessa Schettinolle: "Kannelle, hitto soikoon!" De Falco sanoi myös, että kapteenin se pitäisi tietää, montako ruumista laivalla on, ei hänen. Sitten päällikkö pakeni paikalta taksilla. Schettinon asianajajan mukaan päällikkö ei päässyt takaisin laivalle, koska alus oli kallistunut pahasti.

Pelastustoimet

Pahasti kallistuneesta laivasta etsittiin uhreja myös sukeltamalla. Kaksi ihmistä löytyi seuraavana päivänä elossa laivan sisältä. Italian rajavartioston sekä meri- ja ilmavoimien helikopterit tekivät evakuointilentoja. Alus oli kyljellään puoliksi veden alla kääntyneenä tulosuuntaansa, mutta se ei uponnut kokonaan, koska sen alla oli hiekkasärkkä. Onnettomuuden sattuessa laivassa oli 2 380 tonnia polttoainetta, minkä pelättiin aiheuttavan ympäristöonnettomuuden. Katastrofia ei kuitenkaan syntynyt, ja aluksesta tyhjennettiin 2 000 tonnia öljyä ja jätevettä.Italialainen turmalaiva pumpattu tyhjäksi öljystä, yle.fi, uutiset 25.3.2012, viitattu 25.3.2012 Myös sään arveltiin voivan aiheuttavan ongelmia. Kyljellään makaavan aluksen pelättiin liikahtavan särkältä ja uppoavan 70 metrin syvyyteen. Vuoden kuluttua onnettomuudesta laiva makasi yhä hiekkasärkällä.

Miehistö

Laivalla oli onnettomuuden sattuessa 4 229 henkeä, joista 1 023 oli miehistön jäsentä. Laivalla olleet matkustajat edustivat 62 kansallisuutta (tuhat italialaista, 500 saksalaista ja 160 ranskalaista). Miehistöstä suurin osa toimi aluksen talousosastolla eli aluksen ravintoloissa, baareissa ja muissa matkustajapalvelutehtävissä "Kaikki merkit viittaavat siihen, että suurinta osaa miehistöstä voisi verrata hotellihenkilökuntaan, jolla ei ole mitään merimieskoulutusta", totesi merenkulun turvallisuutta tutkivan Marine Risk Management -yhtiön toimitusjohtaja Johan Dalby. Suuri osa henkilökunnasta oli aasialaisia, eivätkä he puhuneet lainkaan italiaa.

Pelastuneet ja uhrit 22. maaliskuuta 2012 tietojen mukaan onnettomuudessa kuoli 30 ja kateisiin jäi kaksi matkustajaa, jotka löydettiin myöhemmin.Costa Concordian hylystä löytyi vielä ruumiita, Yle.fi/uutiset, viitattu 25.3.2012 Laivalla oli kaksi suomalaista matkustajaa. Asianomaiset vahvistivat Suomen ulkoasiainministeriölle olleensa mukana turmassa ja selvinneensä loukkaantumattomina.

Tutkinta