300px|thumb|Uhriröykkiö Laurinmäellä Janakkalassa. Röykkiön keskuskivessä on niinkutsuttuja uhrikuppeja. Uhriröykkiöllä tarkoitetaan Suomen arkeologiassa hautauksetonta kiviröykkiötä, josta löytyy jälkiä uhrirituaaleista. Uhraamiseen viittaavat muun muassa eläimenluut, palanut savi, saviastioiden palat, viljanjyvät ja rautakuona.Muhonen 2009, s. 25 Uhriröykkiöiden tunnistaminen on kuitenkin ongelmallista, sillä sekä ulkomuotonsa että sisältönsä puolesta ne muistuttavat usein jäte- ja raivausröykkiöitä. Muinaisjäännöstyyppi ajoitetaan yleensä rautakautiseksi, vaikka kansanperinne osoittaa erilaisiin röykkiöihin uhratun historiallisellakin ajalla.Ks. esim. Muhonen 2009
Uhriröykkiön voi ymmärtää yksinkertaisimmillaan kivistä rakennettuna alttarina, jolla on uhrattu esivanhemmille ja haltijoille.Muhonen 2008, s. 318–319 Tunnetut uhriröykkiöt kuuluvat usein rautakautisten kalmistojen yhteyteen, mikä vahvistaa tulkintaa niiden kuulumisesta esi-isäkulttiin. Kivikoski 1955, s. 165 Tällaiset kalmistojen yhteydessä olevat uhriröykkiöt keskittyvät Suomessa Etelä-Hämeeseen ja KokemäenjoelleKivikoski 1969, s. 47, mutta näitä tunnetaan myös KarjalastaSaksa 1998, s. 72–73. Suurin osa röykkiöuhraukseen liittyvästä perimätiedosta onkin peräisin juuri Karjalasta, mikä selittyy sillä, että tietäjälaitos ja monet muualla Suomessa katkenneet perinteet jatkuivat alueella pisimpään kristinuskon tulon jälkeen.Muhonen 2010, s. 21
Katso myös Lapinraunio Kuppikivi Röykkiöhauta
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Muinaisjäännökset Luokka:Rautakausi Suomessa Luokka:Suomalaisen muinaisuskon pyhät paikat Luokka:Suomen muinaisjäännökset Luokka:Uhripaikat Suomessa