Kuntalaisaloitteeksi sanotaan kunnan toimintaa koskevaa ehdotusta, jonka kunnan asukas tekee kunnalle.
Kuntalaisaloitetta on pidetty suomalaisena erikoisuutena. Siitä säädettiin ensi kerran vuoden 1976 kunnallislaissa. Ruotsissa aloiteoikeuden käyttö kunnissa mahdollistettiin vasta vuonna 2002 ja Norjassa vuonna 2003.
Muita kansalaisille tarjolla olevia aloitemahdollisuuksia ovat kansalaisaloite ja eurooppalainen kansalaisaloite. Kunnanvaltuutettu voi tehdä valtuustoaloitteen.
Lainsäädäntö
Kunnallisaloite perustuu kuntalain 23 §:ään:
Hallituksen esityksen perusteluissa kyseisen pykälän sisältöä tarkennettiin edellisen kuntalain säädösten osalta seuraavasti:Hallituksen esitys kuntalaiksi, HE 192/1994
Kuntalaisaloitteesta säädettiin myös vuonna 1995 voimaan tullessa kuntalaissa.
Yleisyys Keskimääräisessä suomalaisessa kunnassa tehdään noin 7 kuntalaisaloitetta vuodessa. Suuremmissa kunnissa aloitteita tehdään enemmän kuin pienemmissä.
Vain joka viidennessä kunnassa tehdään sellaisia aloitteita, joissa tekijöinä oli yli kaksi prosenttia kunnan asukkaista.
Sisältö Useimmin aloitteet koskevat teknisten palvelujen toimialaa. Niissä ehdotetaan esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentamista, hidastetöyssyjä, katuvalaistusta ja pysäköintipaikkoja. Aloitteita tehdään myös koirapuistoista, uimahallista, leikkikentistä ja kuntoportaista.
Tulokset Keskimäärin 41 prosenttia kuntalaisaloitteista johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin.
Kuntalaisaloite.fi
Oikeusministeriö julkaisi 10. syyskuuta 2013 Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelun kuntalaisaloitteiden tekemiseen.
Palvelua käyttää noin 75 prosenttia kunnista.
Lähteet
Aiheesta muualla Miten teen kuntalaisaloitteen? Kuntaliiton ohjesivu www.kuntalaisaloite.fi Verkkopalvelu kuntalaisaloitteiden selailuun ja tekemiseen
Luokka:Suomen kunnallishallinto