Väinö Johannes Markkanen (9. toukokuuta 1929 Paltamo – 10. kesäkuuta 2022 Lohja)Siukonen, s. 198–199 oli suomalainen kilpa-ampuja, joka voitti vapaapistoolin olympiakultaa vuonna 1964 Tokiossa.
Urheilu-ura Rajavartiolaitoksessa työskennellyt Markkanen sai ensimmäisen oman pistoolinsa vuonna 1951 ja ryhtyi jo tuolloin kunnolla harjoittelemaan ampumista.Väätäinen, s. 172 Vuonna 1958 hän voitti ensimmäiset Suomen-mestaruutensa, sotilaskiväärin täysottelussa ja pystyammunnassa.Väätäinen, s. 173Pihlaja, s. 85–86 MM-kilpailuissa hän oli mukana ensimmäisen kerran Kairossa 1962, jossa hän sijoittui vapaapistoolin henkilökohtaisessa kilpailussa yhdeksänneksi. Vuonna 1963 Markkanen ampui vuoden alkupuolella kovia tuloksiaVäätäinen, s. 174 ja voitti isopistoolilla Suomen-mestaruudenPihlaja, s. 91 mutta jäi Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa isopistoolin pronssille eikä menestynyt Euroopan-mestaruuskilpailuissa.
Vuoden 1964 Markkanen aloitti hyvillä tuloksilla ampumalla muun muassa Lappeenrannassa piirinmestaruuskilpailuissa vapaapistoolilla tuloksen 561 mutta kauden edetessä tulokset heikkenivät kunnes Riihimäen Presidentin-kilpailuissa hän ampui Suomen-ennätykset, vapaapistoolilla 562 ja isopistoolilla 589. Tokion olympialaisissa lokakuussa 1964 Markkanen kilpaili vapaapistoolilla. Hän käytti kolmen tunnin kilpailuajasta kaksi tuntia ja 45 minuuttia useimpien muiden kilpailijoiden lopetettua suorituksensa jo aikaisemmin. Markkasen tulos oli 560, jolla hän voitti kultaa kolmen pisteen erolla Yhdysvaltain Frank Greeniin. Markkasen sarjakohtaiset tulokset olivat 90, 96, 96, 94, 93 ja 91.Väätäinen, s. 175 Hän ampui 28 kymppiä, 26 yhdeksikköä, neljä kahdeksikkoa sekä kaksi seiskaa. Seuraavana päivänä Pentti Linnosvuo toi suomalaisampujille kisojen toisen kultamitalin.Väätäinen, s. 177
Markkanen osallistui maailmanmestaruuskilpailuihin vielä vuosina 1966, 1970 ja 1974. Hän saavutti isopistoolin joukkuekilpailussa pronssia vuonna 1974 ja sijoittui henkilökohtaisissa kilpailuissa parhaimmillaan isopistoolilla viidenneksi vuonna 1970.Väätäinen, s. 180 Plzenin EM-kilpailuissa 1969 hän saavutti vapaapistoolin joukkuekilpailussa pronssia. Vuoden 1968 Méxicon olympialaisiin Markkasta ei valittu. Hän käytti Tokion olympialaisissa Suomen Ampujainliitolta lainassa ollutta asetta, joka varastettiin Seppo Saarenpäältä Phoenixin MM-kilpailuissa 1970.Väätäinen, s. 179
Markkanen voitti Pohjoismaiden-mestaruuden isopistoolilla vuosina 1965 ja 1973 sekä vakiopistoolilla vuonna 1971. Hän voitti 21 Suomen-mestaruutta, muun muassa henkilökohtaisen mestaruuden isopistoolilla vuosina 1963, 1965, 1967 ja 1970, vapaapistoolilla vuonna 1965, pienoispistoolilla vuosina 1965–1966 ja 1973 sekä vakiopistoolilla vuosina 1970 ja 1972–1973.Pihlaja, s. 90–93 Hän edusti seuratasolla Kajaanin Ampujia, huippuvuosinaan Ylä-Vuoksen Ampujia ja Lohjan Ampujia.
Opetusministeriö myönsi Markkaselle Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon vuonna 2000.
Yksityiselämä Markkanen oli seitsenlapsisen työläisperheen perheen nuorin lapsi. Hän jäi orvoksi kuusivuotiaana.Väätäinen, s. 170 Markkanen työskenteli rajavartiolaitoksen palveluksessa, ensin Suomussalmella Kainuun rajavartiostossa,Väätäinen, s. 171 josta hän vuonna 1957 siirtyi Kaakkois-Suomen rajavartiostoon Immolaan. Vuonna 1974 Markkanen siirtyi Kuusamoon ja jäätyään vuonna 1976 eläkkeelle hän muutti perheineen Lohjalle..
Markkanen kuoli sydänkohtaukseen 93-vuotiaana Lohjalla kesäkuussa 2022. Hän oli kuollessaan vanhin suomalainen elossa ollut kesäolympiavoittaja.
Saavutuksia olympiakultaa Tokio 1964 (vapaapistooli, tulos 560) kolme henkilökohtaista kansainvälisen sotilasurheiluliiton maailmanmestaruutta MM-pronssi joukkuekilpailussa 1974 (isopistooli) EM-pronssi joukkuekilpailussa 1969 (vapaapistooli) 3 henkilökohtaista ja 7 joukkuekohtaista PM-kultaa 21 SM-kultaa
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset ampujat Luokka:Suomalaiset olympiavoittajat Luokka:Vuonna 1929 syntyneet Luokka:Vuonna 2022 kuolleet