Sturmgeschütz III (StuG III) oli saksalainen rynnäkkötykki, joka oli Saksan eniten valmistama panssaroitu ajoneuvo toisessa maailmansodassa. Se oli rakennettu Panzer III -panssarivaunun alustalle. Alun perin se oli tarkoitettu liikkuvaksi, panssaroiduksi kevyeksi tykiksi jalkaväen tukemiseen, mutta jatkuvien muutosten myötä vuoteen 1942 tultaessa sitä käytettiin myös panssarintorjuntavaununa. Sturmgeschütz-sarjan vaunut ovat ehkä Suomen oloissa parhaiten tunnettuja erinomaisesta hinta/suorituskyky-suhteestaan. Kääntyvän tornin puuttuminen madalsi rynnäkkötykin profiilia tehden sen havaitsemisen vaikeammaksi. Rakennusmateriaaleja ja rahaa säästyi panssarivaunuihin verrattuna, koska pyörivä torni oli kallis rakentaa ja kuulalaakereista oli pulaa. Sodan loppuun mennessä oli rakennettu yli 10 500 vaunua.
Historia Sturmgeschütz III:n lähtökohtana oli eversti Erich von Mansteinin tekemä ehdotus kenraali Ludwig Beckille vuonna 1935, jossa esitettiin, että rynnäkkötykistön (Sturmartillerie) yksiköitä pitäisi käyttää suora-ammuntaroolissa jalkaväkidivisioonien tukena. Ehdotus johti siihen, että Daimler-Benz AG sai 15. kesäkuuta 1936 tilauksen kehittää panssaroitu jalkaväen tukemiseen soveltuva vaunu, johon voitiin asentaa 75 mm psv-kanuuna. Tykin suuntausalan tuli olla rajoitettu, mutta vähintään 25 astetta, ja sen tuli olla asennettu kokonaan suljettuun päällysrakenteeseen, joka antoi miehistölle suojan ylhäältäpäin. Vaunun korkeus ei saanut ylittää keskimääräistä miehen pituutta.
Daimler-Benz AG käytti uuden vaunun perustana vastikään suunnitellun Panzerkampfwagen III:n alustaa ja ajolaitteistoa. Prototyyppi teetettiin alihankintana Alkett-yhtiössä, joka valmisti viisi 0-sarjan StuG-prototyyppiä vuonna 1937 PzKpfw III Ausf. B -panssarin pohjalta. Näissä prototyypeissä oli niukkahiilisestä teräksestä valmistettu päällysrakenne ja Kruppin lyhytputkinen 75 mm psv-kanuuna mallia Sturmgeschütz 7,5 cm Kanone (L/24) (StuG 7,5 cm K).
Koska StuG III oli tarkoitettu alun perin jalkaväkeä vastaan ja lähitaistelutukirooliin, ensimmäiset mallit oli varustettu matalalähtönopeuksisilla 75 mm StuG 7,5 cm K-tykeillä, joilla ammuttiin pääasiassa sirpalekranaatteja. Saksalaisten kohdattua Neuvostoliiton T-34-panssarivaunuja StuG III -vaunujen aseistusta alettiin kehittää. Uusi pääase oli 75 mm StuK 40 L/43, joka saatiin käyttöön keväällä 1942 F-mallissa. Tässä tykissä oli koko ampumatarvike vaihdettu uuteen, pidempihylsyiseen, tehokkaampaan malliin, ja putken pituus oli lähes kaksinkertainen aiempaan verrattuna. Saman vuoden syksyllä tuli käyttöön StuK 40-kanuunan, suomalaisittain 75 PsvK 40, uusi malli, jossa oli 48 kaliiperin pituinen putki. Uudella tykillä panssarikranaatin lähtönopeus oli jo lähes 800 m/s ja sillä kyettiin tuhoamaan useimmat vihollispanssarit vielä 1 000 metrin etäisyydeltä, missä läpäisy oli vielä noin 100 mm. StuG III:n myöhemmissä malleissa oli 7,92 mm MG34-konekivääri putken suuntaisesti asennettuna, näin parannettiin kykyä torjua vihollisen jalkaväkeä.
Tuotetut mallit
StuG III Ausf. A (1940, 30 valmistettu) Käytössä ensimmäisen kerran Ranskan valtauksessa, StuG III Ausf. A:ssa oli Panzer III Ausf. F:n alusta ja StuG 7,5 cm K L/24 tykki. StuG III Ausf. B (1940–1941, 320 valmistettu) Leveämmät telat ja muita pieniä muutoksia. StuG III Ausf. C (1941, 50 valmistettu) Pieniä muutoksia StuG B:stä. StuG III Ausf. D (1941, 150 valmistettu) Pieniä muutoksia StuG C:stä. StuG III Ausf. E (1941–1942, 272 valmistettu) MG-34 konekivääri lisätty suojaamaan vaunua vihollisen jalkaväeltä ja muita pieniä muutoksia. StuG III Ausf. F (1942, 359 valmistettu) Ensimmäinen suuri muutos, sillä tämä versio aseistettiin pidemmällä 75 mm StuK 40 L/43 -tykillä. Tämän muutoksen myötä StuG:stä tuli enemmän panssarintorjuntavaunu kuin jalkaväen tulitukivaunu. StuG III Ausf. F/8 (1942, 334 valmistettu) Seuraava aseistuksen parannus, 75 mm StuK 40 L/48 -tykki. StuG III Ausf. G (1942–1945, 7893 valmistettu) Viimeinen ja yleisin StuG-sarjasta. G-sarjan StuG:ssä oli Panzer III Ausf. M:n runko ja vuoden 1944 jälkeen myös toinen konekivääri. Myöhemmissä versioissa tykin asekilpi oli valettua Saukopf (saks.: sianpää) -mallia, joka oli alkuperäistä teräslevyistä pultattua laatikkomaista versiota parempi ballistisilta ominaisuuksiltaan.
Muunnokset Sturmhaubitze 42 (StuH42) – 105 mm haupitsi StuG III F/G vaunussa 75 mm kanuunan sijaan Sturminfanteriegeschütz 33 – 150 mm haupitsi Sturmgeschütz III -liekinheitinvaunu Sturmgeschütz III Ausf G -ammuskuljetusvaunu
Joihinkin StuG III-vaunuihin asennettiin Panzer IV:n telakoneisto, mutta vain noin 20 valmistettiin. Tarkoituksena oli yksinkertaistaa kenttäkorjauksia, mutta ajatus ei toiminut käytännössä, ja mallin valmistus peruttiin.
Neuvostoliiton SU-76i-telatykki pohjautui sotasaaliiksi saatuihin saksalaisiin StuG III- ja Panzer III -vaunuihin. Noin 1 200 tällaista vaunua muutettiin Puna-armeijan käyttöön lisäämällä suljettu päällysrakenne ja 76,2 mm ZiS-5-tykki.
Tekniset tiedot
Miehistö: 4 Taistelupaino: 23 900 kg Teho-painosuhde: 12,55 hv/tonni Mitat Pituus putki edessä: 6 770 mm Pituus ilman putkea: 5 400 mm Korkeus: 2 160 mm Suurin leveys: 2 950 mm maastoteloilla, 3 230 mm talviteloilla Maavara: 390 mm Tulikorkeus: 1 570 mm Raideleveys: 2 510 mm maastoteloilla Nopeus, 3 000 kierr/min: 40 km/h Telan leveys: 400 mm (maastotela) Jousitus: sauvajousitus Iskunvaimentimet: 4 kpl Kahlauskyky: 800 mm Moottori: Maybach HL 120 TRM Tyyppi: 4-tahtinen V-12 bensiini Polttoaine: 74-oktaaninen bensiini Teho: 300 hv Iskutilavuus: 11,9 l Polttoainetäyttö: 310 l Vaihteisto: ZF Aphon SSG 76 Tyyppi: Synkronoitu manuaalivaihteisto Vaihteiden lukumäärä: 6 + 1 R Kytkin: monilevyinen, kuiva Ohjausjärjestelmä: Kytkin-jarru Pääase: 7,5 cm Sturmkanone 40 (L/48) Tyyppi: panssarivaunukanuuna Kaliiperi: 75 mm Ammuksen lähtönopeus: 770 m/s (panssarikranaatti) Putken pituus: 48 kaliiperia Hylsyn pituus: 495 mm Lukko: puoliautomaattinen putoava kiilalukko Laukaisujärjestelmä: sähköinen Tykin tähtäin: Sfl. ZF. 1 Tyyppi: tähtäysperiskooppi Suurennos: 5 x Näkökenttä: 8° Konekiväärit: 1 tai 2 kpl 7,92 mm MG 34 (Suomessa 1 kpl 7,62 mm DT-pikakivääri) Tulinopeus: 900 ls/min
Käyttö Suomessa Suomi osti yhteensä 59 kpl StuG III -vaunuja Saksalta vuosina 1943 ja 1944. Yhden vaunun hinta oli 165 000 valtakunnanmarkkaa (kahden komentovaunun 168 000 RM), eli 3,2 miljoonaa Suomen markkaa. Vaunut tuhosivat 87 vihollispanssaria omien tappioiden ollessa 8 vaunua.Käkelä, Erkki, Laguksen rynnäkkötykit, s. 343, 348 29 vaunuista ehti jatkosodan taisteluihin. Koska varaosista oli puutetta, yksi vaunu purettiin osiksi. Loput 30 vaunua eivät ehtineet jatkosotaan.
"Sturmi" -lempinimen saaneet vaunut palvelivat Rynnäkkötykkipataljoonassa aina vuoteen 1966, jolloin ne korvattiin Neuvostoliitosta vuosina 1959−1966 ostetuilla T-54- ja T-55-taistelupanssarivaunuilla. Useita kappaleita sijoitettiin museoihin ja muistomerkeiksi. 25. syyskuuta 2007 järjestetyssä huutokaupassa myytiin kolme romukuntoista vaunua ulkomaisille ostajille.
Museokappaleet Suomessa pienoiskuva|Varhainen StuG III Ausf G, Ps. 531-45, Parolan panssarimuseossa. Yksi vaunu, Ps. 531-8 Aili, on Haminassa Kadettikoulunkadun eteläpuolella Reserviupseerikoulun esikunta- ja viestikomppanian edessä. Toinen vaunu on Panssarimuseossa. Kolmas vaunu on Hiukkavaaran entisellä varuskunta-alueella Oulussa. Sturmgeschütz III tyyppi sijainti valmistaja Ps. 531-1 Aune tuhoutunut, 19440615, Kuuterselkä Alkett, Berliini http://www.andreaslarka.net/sturmi.html Ps. 531-2 tuhoutunut, 19440628, Nurmilampi, suomalainen panssarimiina Alkett, Berliini Ps. 531-3 tuhoutunut, 19440628, Nurmilampi MIAG, Braunschweig Ps. 531-4 Lisbeth panssarimuseon varasto MIAG, Braunschweig Ps. 531-5 tuhoutunut, 19440711, Vuosalmi Alkett, Berliini Ps. 531-6 Liisa panssariprikaati https://maavoimat.fi/-/sturmi-rynnakkotykki-nro-6-panssariprikaatiin MIAG, Braunschweig Ps. 531-7 käytetty varaosiksi panssarikeskuksessa 19441024 päätöksen jälkeen MIAG, Braunschweig 11 Ps. 531-8 Aili Hamina, Kadettikoulunkatu, maasotakoulun reserviupseerikoulun esikunta- ja viestikomppanian edusta Ps. 531-9 Toini tuhoutui harjoitusmaalina sodan jälkeen Alkett, Berliini Ps. 531-10 Bubi Panssariprikaati Alkett, Berliini Ps. 531-11 Airi Panzermuseum Munster MIAG, Braunschweig Ps. 531-12 Lea Kuljetusvarikko Alkett, Berliini Ps. 531-13 käytetty varaosiksi Äänislinnassa Alkett, Berliini Ps. 531-14 Vappu https://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=147648 Hämeenlinna, Linnanniemi MIAG, Braunschweig Ps. 531-15 ei museoitu Alkett, Berliini Ps. 531-16 The Military Vehicle Technology Foundation, Kalifornia -> v.2018 American Heritage Museum Alkett, Berliini Ps. 531-17 menetetty Kuuterselässä 19440615 tai 19440614 M.A.N. Ps. 531-18 panssarimuseossa Alkett, Berliini Ps. 531-19 Marjatta panssarimuseossa MIAG, Braunschweig Ps. 531-20 Meeri ei museoitu MIAG, Braunschweig Ps. 531-21 ei museoitu MIAG, Braunschweig Ps. 531-22 ei museoitu MIAG, Braunschweig Ps. 531-23 menetetty Kuuterselässä 19440615 tai 19440614 MIAG, Braunschweig Ps. 531-24 menetetty Kuuterselässä 19440615 tai 19440614 MIAG, Braunschweig Ps. 531-25 Kyllikki ei museoitu MIAG, Braunschweig Ps. 531-26 Mikki, sodanjälk. Ausf G Oulu, Hiukkavaara https://waffenlager.net/panzer/sturmgeschutz3.html Ps. 531-27 ei museoitu MIAG, Braunschweig Ps. 531-28 käytetty varaosiksi panssarikeskuksessa 19441024 päätöksen jälkeen MIAG, Braunschweig Ps. 531-29 menetetty Kuuterselässä 19440615 tai 19440614 MIAG, Braunschweig Ps. 531-30 ei museoitu MIAG, Braunschweig Ps. 531-31Ausf G, sianpäämantletilla Lappeenranta, Rakuunamäki Ps. 531-45 Ausf G, ''sianpäämantletilla Hattula, Panssarimuseo https://waffenlager.net/organization/kstn_rynntykp.html
Ps. 531-17 on rakennettu Panzerkampfwagen III:n rungolle.
Kirjallisuus
Lähteet Viitteet
Aiheesta muualla
Panzerworld: Sturmgeschütz III Achtung Panzer! Andreas Lärka: The Sturmgeschütz in Finnish Service STURMI! - The Sturmgeschutz III Ausf. G in Finnish Service
Luokka:Suomen puolustusvoimien tykkikalusto Luokka:Saksan toisen maailmansodan panssarivaunut Luokka:Jatkosodan aseet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Saksalaiset rynnäkkötykit