Matti Erkki Juhani Ollila (14. toukokuuta 1936 Helsinki – 23. heinäkuuta 2016 HelsinkiKuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 21.8.2016. s. C29) oli suomalainen tekniikan tohtori. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1960. Valmistumisensa jälkeen Ollila meni töihin Insinööritoimisto Erkki Paloheimolle.
Vuonna 1965 Ollila perusti Erkki Paloheimon pojan Eero Paloheimon kanssa yhteisen toimiston, Insinööritoimisto Eero Paloheimo & Matti Ollilan. He työskentelivät yhdessä aina vuoteen 1994 asti, jolloin politiikkaan siirtynyt Paloheimo jätti toimiston. Ollila jatkoi työskentelyä Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co:n nimellä. Hänen toimistonsa sulautui vuonna 2009 Vahanen Oy:hyn.
Ollila oli tunnettu vaativien rakenteiden suunnittelusta ja hänen joko yksin tai Paloheimon kanssa suunnittelemansa kohteet ovat saavuttaneet monia palkintoja: Vuoden betonirakenne 8 kertaa, voittaneita töitä ovat muun muassa vuodelta 1972 elementtirakenteinen MJ-vesitorni Nurmijärvellä, vuonna 1975 yhdessä Eero Paloheimon kanssa saatu palkinto Porvoonjoen jalankulkusillasta Porvoossa sekä vuodelta 2001 Marienkirchen konserttisali koillis-Saksassa ja kahta vuotta myöhemmin Lleidan yliopiston kirjasto ja kulttuurikeskus Kataloniassa, Espanjassa, Vuoden teräsrakenne 4 kertaa, muun muassa vuonna 1989 palkittu Tiedekeskus Heureka Vantaalla ja Sinikurjet eli IVS-maisemapylväät Bembölessä Espoossa vuodelta 1995. Meriittilistalla on myös yksi Vuoden insinöörityö -palkinto.
Turun notkahtanut ja purettu Myllysilta oli Paloheimon ja Ollilan toimiston suunnittelema.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset insinöörit Luokka:Vuonna 1936 syntyneet Luokka:Vuonna 2016 kuolleet