Nina Sailo (o.s. Stünkel; 26. heinäkuuta 1906 Viipuri – 15. marraskuuta 1998) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hän oli kuvanveistäjä Alpo Sailon puoliso ja työtoveri.
Elämä Nina Stünkelin vanhemmat olivat arkkitehti Albert Stünkel ja Nina Meissner. Hän syntyi vuonna 1906 Viipurissa.Arpad Sailo. Nina Sailo Aloitti taideopintonsa Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulussa vuosina 1921–1924, ja jatkoi opintojaan Taideyhdistyksen piirustuskoulussa (nyk. Kuvataideakatemia) Helsingissä vuonna 1925 sekä tämän jälkeen Lontoossa Englannissa, Technical School of Artissa 1930–1931.Nina Sailo (1906 - 1988) Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit. Viitattu 17.5.2012.
Stünkel oli aluksi itseään lähes 30 vuotta vanhemman Alpo Sailon oppilas ja auttoi tätä 1935 Sortavalan valmistuneen Runonlaulajan patsaan tekemisessä. He menivät naimisiin 1938 ja saivat neljä lasta. Sailo tunnettiin kalevala-aatteen kannattajana ja suomalaisen kansankulttuurin kuvaajana. Karjala sekä kansallisromantismi tulivat tätä kautta myös Nina Sailon pääaiheiksi. Alpo Sailo oli Kalevalaseuran perustajajäseniä, sekä Akseli Gallen-Kallelan oppilas.
Pariskunta teki yhdessä useita runonlaulajien etsintämatkoja Karjalaan, ensimmäisen vuosina 1937–1938. Vielä jatkosodan loppuvaiheessa 1943–1944 he olivat lastensa kanssa Suomen miehittämässä Vienan Karjalassa Pirttilahdessa ja Vuokkiniemellä piirtämässä ja muovailemassa kuvia paikallisista kansanihmisistä ja suomalaisista rajajääkäreistä. Tuolloin syntyi myös 1989 Immolaan pystytetty Rajamiespatsas. Kesällä 1944 he joutuivat vetäytymään pois suomalaisten joukkojen mukana. Vielä 1951–1953 he olivat Ruotsn Värmlannissa kuvaamassa metsäsuomalaisten jälkeläisiä.Taustatietoja Immolan Rajamiespatsaasta Imatran rajamuseo. Viitattu 17.5.2012.
Miehensä kuoleman (1955) jälkeen Nina Sailo asui pääkaupunkiseudulla kuolemaansa asti.
Sailo valmisti pienempiä patsaita varainkeruita varten kuten muun muassa sotainvalideille ja Lotta Svärdille, sekä suunnitteli useita mitaleja.
Julkisista patsaista osa on pariskunnan yhdessä ja osa Nina Sailon yksinään suunnittelemia.
Julkisia teoksia Partiomiespatsas (tunnetaan myös nimellä Rajamies patsas), 1944 (paljastettu 1989), Immola, Imatra Itkuvirsiä ja runonlaulantaa taitaneiden Karjalan naisten muistomerkki, 1957, Anni Denisoffin hauta Vihdin hautausmaa, Vihti Säveltäjä P.J. Hannikainen, 1958, Lounaispuisto, Jyväskylä Aino, 1959, Ainonpuisto, Tornio Akseli Gallen-Kallela, 1960, Jaatsin puisto, Sastamala Carl Axel Gottlundin reliefi, 1963, Juvan kirkkomaa, Juva Pekka Gullsténin muistolaatta, 1970, Rovaniemen kirjasto, Rovaniemi Eino Leinon patsas, 1980, Rantapuisto, Koivukoski, Kajaani Metsän poika-patsas, 1984, Jääkärinpuisto, Tuusula Lotta Svärd -patsas, 19??, Lottamuseo, Tuusula Lotta Svärd -patsas, 1985, Lappeenrannan Kylpylä, Lappeenranta Pelimannipatsas, 1985, Liinamaan talomuseo, Seinäjoki Itkijäpatsas, 1987, Ämmänsaari, Suomussalmi Vapahtaja sotilaiden lohduttajana, sankaripatsas, 1960, Ortodoksinen hautausmaa, Helsinki Lauri Pihkalan patsas, 1988, Olympiastadionin edusta, Helsinki Marina Takalon patsas, 1990, Kuusamon kansallispuisto V. A. Heiskasen muistomerkin reliefi, 1995 (uudelleenpaljastus 2014), Härkämäen observatorio, Kangaslampi, Varkaus Lotta Svärd -patsas, 2001, Tuomaanpuisto, Turku
Kuvia julkisista teoksista
Lähteet Kansallisen Tieteen ja Taiteen Puolesta, Kalevalaseura 1911-2011, Kristiina Kalleinen http://www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset Arpad Sailo, Nina sekä Alpo Sailon nuorin poika Sydämessä Kalevalainen Kansa, Marjut Kivelä, Monumentum, Muistomerkkien aatteita ja aikaa, Liisa Lindgren,
Viitteet
Luokka:Suomalaiset kuvanveistäjät Luokka:Vuonna 1906 syntyneet Luokka:Vuonna 1998 kuolleet