Lauri Jalmari Teivainen (10. elokuuta 1924 Jyväskylä – 27. tammikuuta 2018 Jyväskylä)Kuolinilmoitus, Keskisuomalainen 4.2.2018, s. 43 oli suomalainen rehtori, kirjailija, keksijä ja puoluejohtaja. Koulutukseltaan hän oli kasvitieteen alalta väitellyt filosofian tohtori. Hänelle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi. Hänet valittiin Vihreät rp:n (myöhempi KIPU) puheenjohtajaksi vuonna 1988.Teivainen 2004, s. 82 ja 93
Lauri Teivaisella on kahdesta avioliitostaan yhteensä viisi lasta. Professori Teivo Teivainen on Lauri Teivaisen poika.Kailanpää & Kahra 1986, s. 150
Elämä ja ura
Varhaisvaiheet Lauri Teivaisen vanhemmat olivat Evert Teivainen ja Ida o.s. Riihinen, ja hänen lapsuudenkotinsa oli Jyväskylän Tourukadulla.Teivainen 2002, s. 7 Teivainen astui asepalvelukseen 16-vuotiaana jatkosodan kynnyksellä kesällä 1941.Teivainen 2002, s. 189 Hän valmistui ylioppilaaksi sota-aikana 1943 Jyväskylän yhteislyseosta.Teivainen 2002, s.157
Jatkosodan loppuvaiheessa Teivainen haavoittui. Hän kävi upseerikoulun syksyllä 1944 ja osallistui vielä Lapin sotaan, jonka kestäessä hänet kotiutettiin 5.2.1945.Teivainen 2002, s. 210–212
Tiede- ja koulu-ura Lauri Teivainen opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan kasvitiede, erityisesti kasviekologia ja kasvimaantiede. Toisen laudatur-oppimäärän hän suoritti eläintieteessä.Teivainen 2002, s. 215 Teivainen valmistui filosofian kandidaatiksi 1948 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1953. Väitöskirjansa aineiston hän hankki toimiessaan Metsäntutkimuslaitoksen tutkijana 1948–1952.
Vuosina 1952–1953 Teivainen toimi Juuan kunnallisen kokeilukeskikoulun johtajana. 1953 hänet valittiin rehtoriksi Pälkäneen yhteiskouluun, jossa hän toimi vuoteen 1963 asti. Teivaisen kausi oli Pälkäneen yhteiskoulun voimakkaan kehittämisen aikaa, johon sisältyivät koulurakennuksen laajentaminen, oppilasmäärän voimakas kasvattaminen ja lukusuunnitelmiin liittyvä kokeilutoiminta.Kailanpää & Kahra 1986, s. 32–40Teivainen 2004, s. 35–37
Pälkäneeltä Teivainen siirtyi Helsinkiin, missä hän toimi Suomalais-venäläisen koulun rehtorina 1963–1969. Tämän jälkeen hän toimi Vantaalla Myyrmäen yhteiskoulun rehtorina vuoteen 1975 asti, jolloin hän terveytensä heikennyttyä jäi eläkkeelle.Teivainen 2004, s.68
Eläkkeellä ollessaan Teivainen kirjoitti useita luontoa, elämänfilosofiaa, yhteiskuntaa ja historiaa käsitteleviä teoksia. Hän asui Vihdin Haimoon kylässä.
Poliittinen ura Teivainen oli Pälkäneen kunnanvaltuuston jäsen SDP:n edustajana 1957–1963 ja myös SDP:n kansanedustajaehdokkaana eduskuntavaaleissa 1958.Teivainen 2004, s. 23–25 Vuonna 1961 hän liittyi SDP:n vasemmisto-opposition perustamaan TPSL:ään.Teivainen 2004, s. 44 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuoliskolla hän oli uudelleen SDP:n jäsen. Hänet valittiin Suomen vihreän liikkeen ekologisen siiven perustaman Vihreät rp:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi 1988, mutta hän kertoo muistelmissaan olleensa mukana Vihreä liitto rp:n toiminnassa jo samasta vuodesta lähtien.Teivainen 2004, s.9
Keksintötoiminta Lauri Teivainen toimi 1980-luvulla Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön (nykyinen Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry) puheenjohtajana ja Keksintöuutiset-lehden päätoimittajana. Hänet valittiin myös yhdeksi keksijöiden maailmanjärjestön IFIA:n varapresidenteistä.Teivainen 2004, s.83 Teivaiselle itselleen on myönnetty yksi patentti, joka liittyy puunsuojaukseen.
Teokset
Pisavaaran luonnonpuiston metsäkasvillisuudesta ja kasvistosta, Suomen metsätieteellinen seura 1949 Pohjois-Suomen tuoreiden kangasmetsien kasvillisuudesta, väitöskirja 1952 Pälkäneen opas, Pälkäne-Seura 1956 Vihreitä ajatuksia, Pälkäne-Seura 1989, Pälkäneen kirja, Pälkäne-Seura 1990, Yksityismetsänomistajan kirja (toim.), Keski-Suomen yksityismetsänomistajain yhdistys 1990, Keksinnöt, ihminen, yhteiskunta : keksintöekologian perusteet, Keksijäyhdistysten keskusjärjestö 1991, Elämäntaitajan kirja, Kuopion elämäntaitajat 1993, Jynkän taistelu : taustaa, tapahtumat ja merkitys, Kuopion kaupunki 1994, Elämäntaito, Elämäntaitajaliitto 1995, Luonnon suojelemisesta ihmisen suojeluun : Kulttuurisen ympäristötieteen taustaa ja perusteita, Elämäntaitajaliitto 1996, Ihmisen arvoitus, Elämäntaitajaliitto 1997, Väreitä : fragmentteja luonnosta, kulttuurista, ihmisestä, Elämäntaitajaliitto 1999, Tourukadun tarina : Tourukadun pojan lapsuus ja nuoruus vuosina 1924–1948, Kopijyvä 2002, Tarina : vuosilta 1948–2004, 2004, Sota Suomessa, Elämäntaitajaliitto 2006, Vallankäyttö Suomella, Elämäntaitajaliitto 2007,
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Lauri Teivaisen kotisivu Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry International Federation of Inventors' Associations
Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Suomen oppilaitosten rehtorit Luokka:Suomalaiset kasvitieteilijät Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset keksijät Luokka:Suomen puolueiden puheenjohtajat Luokka:Suomalaiset vihreät poliitikot Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton poliitikot Luokka:Pälkäneen kunnanvaltuutetut Luokka:Vuonna 1924 syntyneet Luokka:Vuonna 2018 kuolleet