Poretta eli Keisarin uudet pisteet on Ilmari Unhon ohjaama elokuva vuodelta 1941.
Elokuvan käsikirjoitus on sidoksissa välirauhan aikaan, ja ankarien aikojen vastapainoksi käsikirjoittajat halusivat tarjota ”kevyttä poreilua, kuplailua, joka nousee ylöspäin noin pul-pul-pul ... Sellaiseksihan tämä juttu on juuri tarkoitettukin. Kevyttä, iloista ’poretta’ olemme siinä ainakin yrittäneet.” Taustaa. Viitattu 15.6.2012.
Näyttelijät
Tuotanto ja vastaanotto
Elokuva oli Ilmari Unhon neljäs ohjaus. Käsikirjoitus tilattiin Suomisen perheen kirjoittajilta Serpiltä (Seere Salminen) ja Elsa Soinilta. Elokuvan tuotantokustannukset olivat korkeat, ja se jäi taloudellisesti tappiolliseksi. Ensi-iltavuonnaan se oli katsojamääriltään toiseksi heikoin.
Arviot
Aikalaiskritiikeissä kevyttä musiikki-iloittelua yleensä kiitettiin, mutta puututtiin juonen hajanaisuuteen ja revyyosuuksien korostumiseen. Myönteistä huomiota sai erityisesti George de Godzinskyn musiikki: ”Godzinkyn musiikki soveltuu elokuvan tekstiin ja sävyyn kuin valettu”, kirjoitti Paula Talaskivi arviossaan. Lehdistöarvio. Viitattu 15.6.2012.
Myös 1980-luvun televisioesitysten yhteydessä elokuva sai kiittävää kritiikkiä. Elokuvan yhteydet 1930-luvun amerikkalaisiin musikaaleihin, esimerkiksi Busby Berkeleyn filmeihin, on pantu merkille. Vuonna 2014 kriitikko Arto Pajukallio kiinnitti huomiota elokuvan kunnianhimoon sota-ajan puutteen keskellä.Pajukallio, Arto: Poretta eli keisarin uudet pisteet. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 20/2014, s. 12.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ilmari Unhon ohjaamat elokuvat Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat Luokka:Vuoden 1941 suomalaiset elokuvat Luokka:Suomalaiset musiikkielokuvat Luokka:Suomalaiset komediaelokuvat