thumb|Tiibetiläis-burmalaisten kielten puhuma-alueet Tiibetiläis-burmalaiset kielet on sinotiibetiläisten kielten toinen merkittävä haara siniittisten kielten ohella. Tiibetiläis-burmalaisille kielille on ominaista toonit sekä perussanavartalojen yksitavuisuus.
Kielihaaran tutkimus on yhä kesken, ja sen kielet voidaan luokitella usein tavoin. Luokittelu Shaferin (1974) mukaan:
bodilaiset (tiibetiläiset) kielet tiibet, 4 miljoonaa puhujaa Itä- ja Keski-Aasiassa länsitiibet balti ladakhi keskitiibet šerpa lhasa gTsang dBus etelätiibet dzongkha koillistiibet (amdo) itätiibet (kham) lisäksi joskus tiibetiksi luokiteltavat gurung ja tamang aluentše, 500 000 puhujaa Etelä-Kiinassa newari, 500 000 puhujaa Nepalissa jiarong, 100 000 puhujaa Sichuanissa kebumtam, 400 000 puhujaa Bhutanissa šartšagpakha, 400 000 puhujaa Bhutanissa barilaiset kielet garo, 400 000 puhujaa Assamissa bara-bodo, 360 000 puhujaa Assamissa tripuri, 330 000 puhujaa Tripurassa falam-tsin, 100 000 puhujaa Burmassa ja Assamissa tiddim-tsin, 350 000 puhujaa Burmassa ja Assamissa meitei, 1,1 miljoonaa puhujaa Intiassa ja Bangladeshissa džingpho, 600 000 puhujaa Burmassa lolo-burmalaiset kielet burma, 25 miljoonaa puhujaa Burmassa arakan, 1 miljoonaa puhujaa Burmassa, Bangladeshissa ja Intiassa bai, 1 miljoona puhujaa Kiinassa hani, 520 000 puhujaa Kiinassa ja Vietnamissa lahu, 600 000 puhujaa lisu, 800 000 puhujaa nasi (naxi), 250 000 puhujaa tudžia, 200 000 puhujaa ji, 1,8 miljoonaa puhujaa Sichuanissa karenilaiset kielet, Burma ja Thaimaa karen, 4 miljoonaa puhujaa kaja, 250 000 puhujaa pwo, 1,3 miljoonaa puhujaa sgaw, 2 miljoonaa puhujaa nungilaiset kielet rawang, 100 000 puhujaa drung norra rung
Luokkaan kuuluu lisäksi useita luokitukseltaan epäselviä kieliä.
Lähteet
*