Niittoyökkönen (Euclidia glyphica) on alkukesän erittäin yleinen pienehkö yökköslaji. Yökkösille melko poikkeuksellisesti se on aktiivinen päiväaikaan.
Koko ja ulkonäkö Yökkönen, jonka olemus tuo helposti mieleen mittariperhoset. Etusiivet ovat harmaanruskeat. Niiden poikki kulkee kaksi ohutta valkoista poikkiviirua, jotka ovat siiven keskiosan puolelta paksulti suklaanruskealla varjostuneet. Lisäksi siiven kärkiosassa, etureunassa on selvä suklaanruskea täplä. Takasiivet ovat kirkkaan keltaiset, tyviosastaan ja ulkoreunasta ruskeat ja niissä on mustanharmaa poikkiraita. Pää ja keskiruumis ovat ruskeat, takaruumis lähinnä harmaa. Perhosen lepoasento heinikossa on hyvin tyypillisen kolmiomainen pää ylöspäin. Siipien kärkiväli on 27–30 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/euclidia_glyphica.htmlhttp://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=2463Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. s. 226–227
Levinneisyys ja lentoaika Levinneisyysalue ulottuu läntisimmästä Euroopasta Mongoliaan saakkahttp://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/glyphica.html Suomessa niittoyökköstä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Lentoaika alkaa toukokuun puolivälissä ja jatkuu aina heinäkuulle saakka. Lennon huippukausi on kesäkuussa.http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Noctuidae/Euclidia/glyphica/Euclidia%20glyphica.htm
Elinympäristö ja elintavat Erittäin yleinen ja runsaslukuinen perhoslaji, jota tavataan niityillä, pelloilla ja tienpientareilla. Perhoset lentävät päivällä auringonpaisteessa lyhyitä matkoja kerrallaan ja laskeutuvat heinille heti auringon mennessä pilveen. Ne myös lähtevät häiriöstä helposti lentoon. Toukka koteloituu ohuen kotelokopan sisään maahan ja kotelo talvehtii.
Ravintokasvi Toukka elää erityisesti apiloilla (Trifolium), mutta myös muilla hernekasveilla ja orvokeilla (Viola).
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen perhostutkijain seura Bestimmungshilfe des Lepiforums Moths and Butterflies of Europe and North Africa
Luokka:Ritariyökköset