Floridansuosypressi eli suosypressi (Taxodium distichum) on sypressikasvien heimon suosypressien sukuun kuuluva havupuulaji. Se on Pohjois-Amerikan kaakkoisosien kosteikoilla ja tulvatasangoilla kasvava kausivihanta puu. Lajin piirteisiin kuuluvat kesäisin vaalean vihreät ja syksyisin oranssinruskeat talveksi karisevat lehdet, tyvekäs runko, ylöspäin juuristosta kasvavat hengitysjuuret sekä kypsänä hajoavat pyöreät kävyt. Floridansuosypressi on ollut perinteisesti tärkeä hyötypuu luontaisen elinalueensa alkuperäiskansoille, ja nykyisin lajia kasvatetaan laajalti koristepuuna. Lajiin kuuluu kaksi toisistaan ulkonäöltään ja ekologialtaan eroavaa muunnosta: laajalle levinnyt siirottavalehtinen nimimuunnos ja eteläinen myötäislehtinen muunnos.
Nimet Puun tieteellisen nimen lajimääre distichum tarkoittaa kasvitieteellisessä latinassa ”kaksirivistä” viitaten lehtien asentoon. Lajin luontaisella elinalueella Yhdysvalloissa siitä käytetään englannin kielessä yleisesti nimeä bald-cypress (suom. kaljusypressi). Lajin eteläistä muunnosta kutsutaan usein englanniksi nimellä pond cypress.
Kuvaus Floridansuosypressi on suurikokoinen kausivihanta puu. Se kasvaa yleisesti noin 40 metriä korkeaksi ja rungon rinnankorkeusläpimitaltaan 2–3,5 metriä paksuksi, mutta saattaa suotuisissa olosuhteissa tulla suuremmaksikin. Lajin eteläinen muunnos jää usein selvästi pienemmäksi varsinkin karuilla kasvupaikoilla.
Floridansuosypressi eroaa lähisukuisesta meksikonsuosypressistä (Taxodium mucronatum) ulkoisesti suuremman tavallisesti yli kaksi senttimetriä pitkän käpynsä ja lehden alapinnalle keskittyneiden ilmarakojensa puolesta.
Varsi Puu on yleensä yksirunkoinen; runko on pysty ja suora. Rungossa on usein huomattavan suuri epäsäännöllinen tyvilaajentuma. Rungon vaaleanruskea tai harmaa uurteinen kuori hilseilee pitkinä säikeisinä liuskoina. Rungosta lähtevät haarat voivat olla siirottavia tai kohenevia. Latvus on nuorella puulla yleensä kartiomainen ja tulee vanhemmiten epäsäännölliseksi ja usein tasalatvaiseksi. Puun pitkäversot eli pitkähaarat ovat pysyviä, ja niiden kasvu jatkuu kärki- ja hankasilmuista, kun taas lyhytversot eli lyhythaarat karisevat yleensä kokonaisina lehtineen kasvukauden päätteeksi muodostamatta uusia silmuja. Pitkäverson versoranka on ensimmäisenä vuonna vihreä ja tulee toisena vuonna ruskeaksi tai ruskeanpunaiseksi. Lyhytversot asettuvat pitkäversoon kaksirivisen vuorottaisesti. Lyhytverso on yleensä 8–10 senttimetriä pitkä ja rangaltaan vihreä. Talvehtivat silmut ovat kolmesta viiteen millimetriä pitkiä ja muodoltaan pallomaisia. Silmua suojaa kuudesta kahdeksaan teräväkärkisen puikeaa kölillistä silmusuomua.
Juuret Puun juuristo muodostuu tavallisesti useista alaspäin suuntautuneista juurista, joista haarautuu lukuisia vaakasuuntaisia sivujuuria. Laji kasvattaa lisäksi varsinkin veden äärellä kasvaessaan vaakajuuristaan ylöspäin maan tai veden pinnalle nousevia pystyjä juuren polvekkeita, joita kutsutaan hengitysjuuriksi. Näiden juurten on vaihtelevasti esitetty auttavan puun kaasujen vaihtoa tai vakauttavan puuta vetisessä maaperässä. Taimena floridansuosypressillä on voimakas alaspäin kasvava pääjuuri.
Lehdet Lehtien muoto vaihtelee tasasoukasta suikeaan ja neulasmaiseen. Lehtiasento on kierteinen, ja varsinkin lyhytversojen lehdet asettuvat usein rankaan usein vuorottain kampamaisen kaksirivisesti. Lehden lapa on yleensä 3–15 millimetriä pitkä ja noin yhden millimetrin leveä, mutta lehti saattaa olla yli kaksikin senttimetriä pitkä. Lehden laidat ovat ehyet ja kärki saattaa olla terävä, tylppä, otapäinen tai piikkikärkinen. Lehdessä on näkyvä vaalea keskisuoni, joka on yleensä koholla lehden alapinnalla, ja saattaa olla koholla tai painuksissa sen yläpinnalla. Ilmaraot asettuvat lehden kummallekin pinnalle kahteen keskisuonen erottamaan juovaan; alapinnalla ilmarakoja on enemmän ja juovat ovat leveämpiä kuin yläpinnalla.
Pitkäversojen lehdet ovat karisevia, kun taas lyhytversojen lehdet pysyvät kiinni lehtineen karisevissa versoissa. Lehdet ovat kasvukauden aikana vaalean vihreitä, ja niiden ruskaväritys vaihtelee oranssista kuparinruskeaan.
Kukinnot Floridansuosypressi on yksikotinen, joten erilliset hede- ja emikukinnot kehittyvät samaan puuhun. Hedekukinnot eli hedekävyt kehittyvät erityisille lehdettömille versoille yksittäin tai pareittain: hedekäpyjä tuottava riippuva verso muistuttaa rakenteeltaan terttu- tai huiskilokukintoa. Pallomainen tai pitkänpyöreän munanmuotoinen hedekäpy on tavallisimmin kolmesta viiteen millimetriä pitkä ja kahdesta kolmeen millimetriä leveä. Aluksi väritykseltään kellertävän vihreästä hedekävystä tulee lopulta hieman purppurainen tai ruskea. Hedekäpy koostuu yleensä 6–10 rankaan kierteisesti asettuneesta puikean kilpimäisestä hedelehdestä. Kunkin hedelehden alapinnalla on yleensä neljästä yhdeksään pallomaista siitepölyä tuottavaa pölylokeroa kahdessa rivissä.
Emikukinnot eli kävyt kasvavat usein ryppäinä. Epäsäännöllisen munanmuotoinen tai lähes pallomainen käpy on tavallisimmin 2–3,5 senttimetriä pitkä. Käpy koostuu noin 20–30 rangan ympärille kierteisesti asettuvasta käpysuomusta, joista kukin muodostuu yhdiskasvuisesta emisuomusta ja peitinsuomusta. Puutunut käpysuomu on ohutperäisen kilpimäinen ja kilveltään kupera sekä yleensä nelisivuinen. Käpysuomun kilven ulkopinta voi olla sileä tai kurttuinen, ja sen keskellä on poikittainen harjanne. Kävyn kärjimmäiset ja tyvimmäiset käpysuomut ovat usein steriilejä ja rankaan kiinnikasvaneita; näitä lukuun ottamatta käpysuomut yleensä irtoavat kävystä siementen kypsyttyä. Käpy on aluksi vaalean vihreä ja tulee kypsyessään vaalean tai harmaan ruskeaksi; käpysuomujen karistessa paljastuvat sisäpinnat ovat kellertävän ruskeita ja usein punertavan pihkan värittämiä. Yksi käpy tuottaa yleensä 20–40 siementä.
Siemenet ovat hieman litistyneitä ja muodoltaan vinon kolmiomaisia tai kulmikkaanpuikeita. Siemen on tavallisesti neljästä seitsemään millimetriä pitkä. Kiiltävän ruskeassa siemenessä on suuri vaalea sivuttainen napasuoniarpi. Siemenen siipipalteet ovat hyvin pieniä tai surkastuneita ja enintään noin yhden millimetrin leveitä.
Kasvu ja elinkierto pienoiskuva|Floridan Longwoodissa sijaitseva Lady Liberty on yksi suurimmista tunnetuista suosypresseistä. Floridansuosypressi on hidaskasvuisena pidetty erittäin pitkäikäinen puu. Sen sukupolven pituus on noin 40 vuotta. Puu yleensä lopettaa pystysuuntaisen kasvun noin 200 vuoden iässä, mutta saattaa elää tämän jälkeen vielä satoja vuosia. Lajin eteläinen muunnos on nimimuunnosta hidaskasvuisempi.
Lajin vanhin tunnettu vuosilustoista laskettu ikä on Pohjois-Carolinan Black River -joen varrella kasvavan puun näytteestä saatu 2 624 vuotta. Ikä on laskettu puun tyvilaajentuman yläpuolelta otetusta kairausnäytteestä, joten puun alimmat osat ovat olleet vielä joitakin vuosia tätäkin vanhempia. Siten floridansuosypressi on yksi pitkäikäisimpiä puulajeja maailmassa ja pitkäikäisin itäisessä Pohjois-Amerikassa.
Floridansuosypressi lisääntyy tavallisesti suvullisesti siemenistä; se voi kuitenkin myös lisääntyä kasvullisesti kantovesoista.
Pölytys tapahtuu luonnossa yleensä maaliskuussa tai huhtikuussa, ja siemenet kypsyvät saman vuoden syksyllä lokakuusta joulukuuhun. Floridansuosypressi on tuulipölytteinen: pölytys tapahtuu hedekävystä karisseen siitepölyhiukkasen kulkeutuessa tuulen mukana kävyn siemenaiheen pölytyspisaralle ja siitä siemenaiheen sydämelle. Toisin kuin monilla muilla sypressikasveilla, floridansuosypressillä pölytyspisarat osoittavat satunnaiseen suuntaan ja usein yhdistyvät suuremmaksi pisaraksi.
Floridansuosypressillä on kolmesta viiteen vuoden välein runsaampi siemenvuosi. Siemen jää kypsyttyään kiinni käpysuomuun, mutta koko käpysuomu tavallisesti irtoaa kävyn kypsyttyä; toisinaan käpy saattaa kuitenkin karista puusta kokonaisena suomuineen ja siemenineen. Siemenet leviävät etupäässä veden kuljettaessa käpyjä tai niiden suomuja, mutta siemeniä voivat levittää myös eläimet kuten oravat.
Fytokemia Floridansuosypressin varsissa, lehdissä ja kävyissä on runsaasti suojaavia yhdisteitä. Puun eteerisestä öljystä on tunnistettu yli sata yhdistettä, joista tärkeimpiä ovat alfa-pineeni, tujopseeni, myrseeni, beeta-pineeni, limoneeni ja kamfeeni.
Luokittelu Floridansuosypressi on havupuiden sypressikasvien heimon (Cupressaceae) suosypressien sukuun (Taxodium) kuuluva puulaji ja sukunsa tyyppilaji. Lähisukuinen meksikonsuosypressi (Taxodium mucronatum) luokitellaan toisinaan floridansuosypressin muunnokseksi T. distichum var. mexicanum, jolloin suosypressien suvussa olisi vain yksi nykyisin elävä laji. Toisaalta yleisesti floridansuosypressin muunnokseksi luokiteltu Taxodium distichum var. imbricarium luokitellaan toisinaan erilliseksi lajiksi Taxodium ascendens.
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné luokitteli lajin alun perin aidoksi sypressiksi (Cupressus) vuonna 1753 nimellä Cupressus disticha. Vuonna 1810 ranskalainen kasvitieteilijä Louis Claude Richard erotti lajin omaan suosypressien sukuunsa.
Muunnokset pienoiskuva|Muunnoksen var. imbricarium kohenevia lyhytversoja ja ranganmyötäisiä lehtiä. Lajiin kuuluu kaksi muunnosta.
T. distichum var. distichum Taxodium distichum var. distichum on lajin nimimuunnos. Sen ominaispiirteitä ovat lyhytversojen kampamaisen kaksirivisesti asettuneet tasasoukat lehdet ja varsinkin vetisessä maassa kasvavien puiden tuottamat kartiomaiset hengitysjuuret. Lyhytversot ovat siirottavia tai riippuvia, ja niiden tasasoukat lehdet ovat tavallisesti 10–17 millimetriä pitkiä.
Nimimuunnosta esiintyy kaikkialla lajin levinneisyysalueella rannikolta syvälle sisämaahan Mississippijoen keskijuoksulle. Se kasvaa tyypillisesti jokirannoilla, tulvatasangoilla ja soilla.
T. distichum var. imbricarium Taxodium distichum var. imbricarium (syn. Taxodium ascendens) on lajin eteläinen muunnos. Sen ominaispiirteitä ovat kohenevat lyhytversot ja niiden ranganmyötäiset lehdet. Lyhytversot ovat kohenevia tai pystyjä, ja niiden neulasmaiset tai kapeansuikeat lehdet ovat tavallisesti 3–10 millimetriä pitkiä. Hengitysjuuret ovat muunnoksella var. imbricarium harvinaisempia ja muodoltaan pyöristyneempiä kuin nimimuunnoksella.
Muunnosta var. imbricarium esiintyy lajin levinneisyysalueen eteläosissa lähellä rannikkoa Virginiasta Texasiin. Muunnosta ei yleensä tavata virtaavan veden ääreltä; se kasvaa yleisimmin seisovan veden äärellä soilla ja soisten lampien ja järvien rannoilla. Se kasvaa luonnossa yleensä karummilla ja happamammilla kasvupaikoilla kuin nimimuunnos.
Levinneisyys Floridansuosypressiä esiintyy luonnonvaraisena laajalla alueella Yhdysvaltain etelä- ja itäosissa. Sen levinneisyys myötäilee Atlantin rannikkotasankoa New Yorkista Floridaan ja Meksikonlahden rannikkotasankoa Floridasta Texasiin sekä Mississippiä ja sen sivujokia Indianasta Louisianaan. Puuta esiintyy luontaisena Alabaman, Arkansasin, Delawaren, Etelä-Carolinan, Floridan, Georgian, Illinoisin, Indianan, Kentuckyn, Louisianan, Marylandin, Mississippin, Missourin, Oklahoman, Pohjois-Carolinan, Tennesseen, Texasin ja Virginian osavaltioiden alueilla.
Floridansuosypressiä kasvatetaan yleisesti koristepuuna sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella. Puu kestää istutettuna kylmempiä oloja kuin sen luonnonvaraisella levinneisyysalueella esiintyy, ja lajia kasvatetaan eteläisessä Kanadassa asti.
Elinympäristö ja ekologia pienoiskuva|Puu oranssinruskeassa ruskavärityksessä. pienoiskuva|Pienikasvuinen puu karulla suolla. Floridansuosypressi on lähinnä lämpimänlauhkean vyöhykkeen alavien maiden kosteikkojen, jokivarsien ja tulvatasankojen puu. Lajin luontaiset kasvupaikat ovat yleensä enintään 30 metrin korkeudella merenpinnasta: korkeimmillaan sitä kasvaa luonnossa noin 530 metrin korkeudessa.
Ilmasto