thumb|Jani Tolinin tekemä Perttu Häkkistä esittävä katutaideteos Helsingin Itä-Pasilassa. Viereinen teksti ”Nauroi yksin pimeässä ja eli unelmissa” on sitaatti Kollaa kestää -yhtyeen kappaleesta ”Kirjoituksia kellarista”. Häkkinen oli itse valinnut sanat kuolinilmoitukseensa. Perttu Eino Häkkinen (10. kesäkuuta 1979 Kokkola – 12. elokuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen muusikko ja toimittaja.
Ura muusikkona Häkkinen perusti vuonna 1998 elektronisen musiikin yhtye Imatran Voiman yhdessä Jaakko Kestilän kanssa. Hän käytti muusikkona taiteilijanimeä Randy Barracuda ja Kestilä nimeä Fresh O Lexx. Imatran Voima julkaisi kolme albumia, ensimmäisen vuonna 2004. Imatran Voiman lisäksi Häkkinen soitti muun muassa yhtyeissä Itäväylä, Anaalivaihe, Boyz of Caligula ja Tähtiportti. Vuonna 2009 julkaistiin Häkkisen ensimmäinen sooloalbumi Randy Barracudana ruotsalaisyhtiö Flogsta Danshallin kautta. Hänen toinen sooloalbuminsa Random Works of Randy Barracuda Vol. II julkaistiin vuonna 2012 yhdysvaltalaisen Losonofono Recordsin kautta.
Häkkinen oli yksi skweeen eli skandinavian electronic funk -musiikin pioneereista. Skweee on synteesi elektronisen musiikin eri tyylilajeista, joiden pohjalta muusikot Suomessa ja Ruotsissa loivat oman tunnistettavan tyylinsä. Perttu Häkkisen ja Tatu “Mesak” Metsätähden Harmönia-levy-yhtiö on yksi tyylilajin merkittävimmistä levy-yhtiöistä, ja sen kautta ilmestyi kymmeniä julkaisuja.
Ura toimittajana ja kirjailijana Toimittajana Häkkinen työskenteli muun muassa Radio Helsingissä, Basso Mediassa sekä Yleisradion radiokanavilla YleX, Yle Radio 1 ja Yle Puhe. Hän toimi myös kolumnistina Rumbassa ja Helsingin Sanomissa. Vuonna 2015 Häkkinen sai Yle Puheen ohjelmastaan Koura-tunnustuspalkinnon.
Häkkinen kirjoitti kaksi kirjaa: tietokirjan Valonkantajat – Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä (Like, 2015) yhdessä Vesa Iitin kanssa ja dokumenttiromaanin Hukkuminen – Kertomus Kumpulan surmayöstä (Tammi, 2017). Lisäksi Häkkinen oli yksi elektronisesta musiikista kertovan tietoteoksen Kone-Suomi kirjoittajista (Khaos Publishing, 2017).
Kuolema Häkkinen kuoli sunnuntaiyönä 12. elokuuta 2018 tapaturmaisesti Helsingin Hakaniemenrannassa. Kuolemansyytutkimuksen mukaan kuoleman aiheuttivat päävammat, jotka syntyivät kaatumisessa polkupyörällä. Häkkinen oli huomannut edessään pyörätien luiskalle laitetun puomin ja jarruttanut voimakkaasti polkupyöränsä etujarrulla. Hänen polkupyöränsä oli huonokuntoinen, ja hätäjarrutuksen seurauksena sen etuhaarukka murtui. Tutkinnan mukaan hän ei törmännyt puomiin. Häkkinen kuoli saamiinsa vammoihin onnettomuuspaikalla.
Yksityiselämä Häkkinen oli koulutukseltaan filosofian maisteri ja valmistunut teoreettisen filosofian oppiaineesta. Hänen gradutyönsä otsikko on The ontology of substance and the question of individuality in Spinoza's metaphysics.
Häkkinen kävi myös Laajasalon opiston toimittajalinjan.
Häkkinen oli naimisissa alankomaalaissyntyisen Linda Fortmann Häkkisen kanssa. He tapasivat toisensa Rotterdamissa ja saivat kaksi lasta.
Perttu Häkkinen oli siviilipalveluksen suorittanut aseistakieltäytyjä. Hän seurasi laaja-alaisesti yhteiskuntaa ja politiikkaa, mutta oli itse poliittisesti sitoutumaton ja vierasti puoluepolitiikkaa niin paljon, ettei koskaan äänestänyt.
Perttu Häkkisen säätiö Häkkisen kuoleman jälkeen perustettiin hänen nimeään kantava säätiö. Perustajiin kuuluvat muun muassa Häkkisen työpari, toimittaja Panu Hietaneva ja jääkiekkoilija Topi Jaakola, joka ehdotti säätiön perustamista ja lahjoitti säätiön pääoman. Oman kuvauksensa mukaan säätiö tukee "marginaalipaskaa" eli erilaisia marginaalikulttuurin ilmiöitä, kuten salatieteiden ja uskontojen tutkimusta, undergroundkulttuuria, ITE-kirjallisuutta, valtavirrasta poikkeavaa kuvataidetta, omaperäistä tutkimustyötä – asioita, jotka olivat lähellä Perttu Häkkisen sydäntä. Säätiö myös jakaa Vuoden valonkantaja -tunnustuksia, jollainen on myönnetty tähän mennessä Avaruusromua-ohjelman tekijälle, toimittaja Jukka Mikkolalle vuonna 2020, Veli-Matti ”Läjä” Äijälälle vuonna 2019 sekä ITE-taiteen kartoittaja, taiteilija Veli Granölle (v. 2023).
Lähteet
Kirjallisuutta Brander, Boris ym. (toim.): Perttu Häkkinen: Valonkantaja. Helsinki: Salakirjat, 2023.
Aiheesta muualla Perttu Häkkisen radio-ohjelmasarja Yle Puheella 2013–2018. Perttu Häkkisen kolumneja Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä 2012–2014. 20 kolumnia Sunnuntaisuomalaisessa 2017–2018. Perttu Häkkinen Discogs-palvelussa. Niemelä, Jussi K.: Miehen tie: Perttu Häkkinen (10.6.1979–12.8.2018).
Luokka:Suomalaiset elektronisen musiikin artistit Luokka:Suomalaiset kolumnistit Luokka:Suomalaiset radiotoimittajat Luokka:Vuonna 1979 syntyneet Luokka:Vuonna 2018 kuolleet