Tämä artikkeli on luettelo Suomen ulkopuolella sijaitsevista kaupungeista, joilla on suomenkielinen nimi. Artikkelissa ovat Suomen valtion nykyisten rajojen ulkopuolella sijaitsevat tai sijainneet kaupungit, joilla on vakiintunut tai aiemmin käytössä ollut suomenkielinen nimi.
Luetteloon kuuluvista nimistä ja tiedoista
Tähän luetteloon ei kuulu mikä tahansa paikannimi. Mukaan kuuluvia paikkakuntia ja niihin liittyviä tietoja valittaessa on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
Paikkakunta sijaitsee Suomen nykyisten rajojen ulkopuolella, ja se on tai on ollut kaupunki. Mikäli paikkakunta ei nykyään ole kaupunki, tämä on syytä mainita. Paikkakunnan nimelle on jossakin merkittävässä lähteessä määritelty suomalainen asu, joka poikkeaa sen omakielisestä nimestä eli endonyymistä. Merkittäviä lähteitä ovat esimerkiksi suomen kielen sanakirjat, suomenkieliset tietosanakirjat, laadukkaat tietokirjat, kielenhuolto-oppaat, Kielitoimiston ohjeet ja suomen kielen lautakunnan suositukset. Koska tähän luetteloon kuuluvat myös väistyvät, vanhahtavat, kokonaan vanhentuneet ja puhtaasti historialliset nimet, ovat vanhatkin lähteet käypiä. Mikä tahansa tietokirja ei välttämättä ole merkittävä lähde. On olemassa erikoisalojen tietokirjoja, jotka ovat asiasisällöltään hyvinkin korkeatasoisia mutta kieliasultaan heikosti toimitettuja. Sellaisissa teoksissa saattaa esiintyä paikannimistä muotoja, jotka eivät ole milloinkaan olleet suositeltua tai yleisesti käytettyä suomen kieltä. Mikäli suomalainen nimimuoto on vanhentunut, vanhahtava tai toisen muodon rinnalla suositeltu, tulee mahdollisuuksien mukaan merkitä tästä lähteistetty tieto. Omakielinen nimi tarkoittaa nimeä, joka on yleisessä käytössä paikkakunnan sijaintimaan valtakielessä tai ‑kielissä (usein kysymykseen tulee vain yksi kieli mutta joskus useampi, esim. Brysselin kohdalla hollanti ja ranska). Poikkeama koskee useimmiten sekä kirjoitus- että ääntämisasua. Kyseessä voi olla täysin omakielisestä nimestä poikkeava muoto (Äänislinna) käännösnimi (Pähkinälinna, vrt. ruots. Nöteborg) täysin suomeen mukautunut muoto (Varsova) osittain suomeen mukautunut muoto (Berliini; Geneve [geneve], vrt. ransk. Genève [ʒənɛv]) suomenkieliseen käyttöön vakiintunut sinänsä vieraskielinen nimi, joka eroaa (ainakin nykyisestä) omakielisestä nimestä (Aleksandria, NizzaItkonen – Maamies 2007, s. 264, hs. Nizza). Harvoissa erikoistapauksissa poikkeama koskee ainoastaan suomen kieleen vakiintunutta ääntämisasua. Tällöin poikkeaman tulee olla niin huomattava, että se selvästi ei noudata tapaa, jolla asianomaisen kielen nimien ääntämykset tavallisimmin mukautetaan suomeen. Esimerkki: Leipzig [leiptsig]Itkonen – Maamies 2007, s. 225, hs. Leipzig (suora mukauttaminen saksasta antaisi tulokseksi muodon [laiptsix] tai [laiptsih] ja laajalti sovellettu käytäntö muodon [laiptsig]). Muun kuin (nykyisen) omakielisen nimimuodon mainitseminen on perusteltua, mikäli jokin suomalaisista nimimuodoista on siihen yhteydessä (esim. saks. vanh. Reval ~ suom. vanh. Rääveli) Ääntämisohjeet auttavat hahmottamaan suomalaisten ja muunkielisten nimivarianttien välisiä suhteita. Foneettiset ohjeet annetaan hakasulkein ympäröityinä, esim. [pʰjʌŋjaŋ]; fonemaattiset ohjeet annetaan vinoviivoin eli kauttaviivoin ympäröityinä, esim. /kælˈkʌtə/. Käytännössä ohje on usein yhtäaikaisesti sekä fonemaattinen että ns. karkea foneettinen merkintä. (Älä kuitenkaan vaihda vinoviivoja hakasulkeiksi tai päinvastoin, ellet varmasti tiedä, mitä teet.)
Huomattavaa: Vieraista kirjoitusjärjestelmistä (esimerkiksi kyrilliset aakkoset ja kiinalaiset sanamerkit) tämänhetkisen vallitsevan käytännön mukaan mekaanisesti suomeen latinaistetut nimet, kuten Leningrad, Nagasaki ja Qingdao, eivät kuulu tähän. Sen sijaan mukaan kuuluvat vallitsevaa käytäntöä aiemmin vakiintuneet ja siitä poikkeavat, edelleen yleisessä käytössä olevat nimet, kuten Peking ja Tokio.
Nimet maittain
Paikkakunnasta suomen kielessä käytettävä nimi t. käytettävät nimet Sijaintimaan valtakielen muk. nimi (valtakielten muk. nimet) Latinaistukset (tarvittaessa), ääntämisohjeet Tietoa suomenkiel. nimen t. nimien käytöstä Muuta huomattavaa Egypti AleksandriaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Aleksandria (tarkasteltu 11.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 104, hs. Aleksandria arab. الإسكندرية al-Iskandariyya Perustettu v. 331 eaa. Suomeen on vakiintunut klass. kreikan muk. nimimuoto. KairoHakulinen – Paikkala 2020, hs. Kairo (tarkasteltu 11.8.2020) arab. القاهرة | al-Qāhira
! colspan=5 align="center" | Italia |- | RoomaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Rooma (tarkasteltu 11.8.2020) | ital. Roma | [roːma]
| VenetsiaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Venetsia (tarkasteltu 11.8.2020) | ital. Venezia | [veˈnɛttsja]
! colspan=5 align="center" | Japani |- | HirošimaItkonen – Maamies 2007, s. 150, hs. Hirošima | jap. 広島 | Hiroshima [çiɾoɕima]
| JokohamaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Jokohama (tarkasteltu 11.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 169, hs. Jokohama | jap. 横浜 | Yokohama [jokohama]
| KiotoHakulinen – Paikkala 2020, hs. Kioto (tarkasteltu 11.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 192, hs. Kioto | jap. 京都 | Kyōto [kʲoꜜːto]
| TokioHakulinen – Paikkala 2020, hs. Tokio (tarkasteltu 11.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 384, hs. Tokio | jap. 東京 | Tōkyō [toːkʲoː]
! colspan=5 align="center" | Kiina |- | KantonHakulinen – Paikkala 2020, hs. Kanton (tarkasteltu 11.8.2020) | kiin. 广州 | Guǎngzhōu [kwɑ̀ŋʈʂóʊ] | Suomessa on vakiint. Kanton-muodon rinnalla nyk. käytössä kiinan (pinyinin) muk. Guangzhou.
| PekingHakulinen – Paikkala 2020, hs. Peking (tarkasteltu 11.8.2020) | kiin. 北京 | Běijīng [pèitɕíŋ] | Suomessa on vakiint. Peking-muodon rinnalla nyk. käytössä kiinan (pinyinin) muk. Beijing.
! colspan=5 align="center" | Latvia |- | RiikaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Riika (tarkasteltu 11.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 320, hs. Riika (gen. Riian) | latv. Rīga | [riːɡa]
| VäinänlinnaItkonen – Maamies 2007, s. 441, hs. VäinänlinnaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Daugavpils (tarkasteltu 11.8.2020) | latv. Daugavpils | [dauɡaupils] | Muoto Väinänlinna on edelleen yleisessä käytössä. Nyk. yleisempi on kuitenkin latvian muk. Daugavpils. Muoto on ollut aiemminkin käytössä rinnakkaismuotona.Itkonen – Maamies 2007, s. 119, hs. Daugavpils
! colspan=5 align="center" | Norja |- | AlattioHakulinen – Paikkala 2020, hs. Alattio (tarkasteltu 10.8.2020) | norj. Alta | | Norjan muk. Alta on nyk. käytössä suomenkiel. Alattion rinnalla. | Kaupunki v:sta 2000. |- | TromssaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Tromssa (tarkasteltu 10.8.2020) | norj. Tromsø
| VesisaariHakulinen – Paikkala 2020, hs. Vesisaari (tarkasteltu 10.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 429, hs. Vesisaari | norj. Vadsø
| VuoreijaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Vuoreija (tarkasteltu 10.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 440, hs. Vuoreija | norj. Vardø
! colspan=5 align="center" | Puola |- | KrakovaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Krakova (tarkasteltu 11.8.2020) | puol. Kraków | [krakuf]
| VarsovaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Varsova (tarkasteltu 11.8.2020) | puol. Warszawa | [varˈʂava]
! colspan=5 align="center" | Ranska |- | NizzaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Lissabon (tarkasteltu 11.8.2020), suom. ääntämys [nitsa] | ransk. Nice | [nis]
| PariisiHakulinen – Paikkala 2020, hs. Pariisi (tarkasteltu 11.8.2020) | ransk. Paris | [paˈʁi]
! colspan=5 align="center" | Ruotsi |- | HaaparantaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Haaparanta (tarkasteltu 11.8.2020) | ruots. Haparanda | [hapaˈrǎnːda] (riikinruots. ääntämys)
| KiirunaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Kiiruna (tarkasteltu 11.8.2020) | ruots. Kiruna | [ˈkǐːrʉna] (riikinruots. ääntämys)
| LuulajaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Luulaja (tarkasteltu 11.8.2020) | ruots. Luleå | [ˈlʉ̌ːlɛɔ] (riikinruots. ääntämys)
| PiitimeItkonen – Maamies 2007, s. 292, hs. PiitimeHakulinen – Paikkala 2020, hs. Piteå (tarkasteltu 11.8.2020) | ruots. Piteå | | Muoto Piitime on edelleen yleisessä käytössä. Nyk. yleisempi on kuitenkin ruotsin muk. Piteå. Suomenkiel. muodosta on tullut väistyvä verraten myöhään.
| TukholmaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Tukholma (tarkasteltu 11.8.2020) | ruots. Stockholm | [ˈstɔ̂kː(h)ɔlm] (riikinruots. ääntämys)
| Upsala (vanh.)Hakulinen – Paikkala 2020, hs. Uppsala (tarkasteltu 11.8.2020) | Uppsala | [ˈɵ̂pːˌsɑːla] (riikinruots. ääntämys) | Nyk. suomen kieleen suositellaan ruotsin muk. muotoa Uppsala. Suositus on muuttunut verraten myöhään, kuitenkin vuoteen 2007 mennessä.Itkonen – Maamies 2007, s. 406, hs. Uppsala
| UumajaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Uumaja (tarkasteltu 11.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 408, hs. Uumaja | ruots. Umeå | [ˈʉ̌ːmɛɔ] (riikinruots. ääntämys)
! colspan=5 align="center" | Saksa |- | BerliiniHakulinen – Paikkala 2020, hs. Berliini (tarkasteltu 10.8.2020) | saks. Berlin | [bɛʁˈliːn]
| HampuriHakulinen – Paikkala 2020, hs. Hampuri (tarkasteltu 10.8.2020) | saks. Hamburg | [hambʊʁk]
| Leipzig (suositeltu suom. ääntämys [leiptsig]) | saks. Leipzig | [laɪptsɪç]
| LyypekkiHakulinen – Paikkala 2020, hs. Lyypekki (tarkasteltu 10.8.2020) | saks. Lübeck | [lyːbɛk]
! colspan=5 align="center" | Ukraina |- | colspan=5 align="center" | Ukrainankielisten nimien latinaistus noudattaa Suomen nykyistä kansallista standardia SFS 4900. |- | HarkovaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Harkova (tarkasteltu 11.8.2020) | ukr. Харків | Harkiv
| KiovaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Kiova (tarkasteltu 11.8.2020)Itkonen – Maamies 2007, s. 192, hs. Kiova | ukr. Київ | Kyjiv
| Lvov (vanh.)Hakulinen – Paikkala 2020, hs. Lviv (tarkasteltu 11.8.2020) | ukr. Львів | Lviv | Nyk. suomen kieleen suositellaan ukrainan muk. asua Lviv venäjän muk. asun Lvov sijaan.
| OdessaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Odessa (tarkasteltu 11.8.2020) | ukr. Одеса | Odesa
| PultavaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Pultava (tarkasteltu 11.8.2020) | ukr. Полтава | Poltava
| TšernobylHakulinen – Paikkala 2020, hs. Tšernobyl (tarkasteltu 11.8.2020) | ukr. Чорнобиль | Tšornobyl
! colspan=5 align="center" | Venäjä |- | colspan=5 align="center" | Venäjänkielisten nimien latinaistus noudattaa Suomen nykyistä kansallista standardia SFS 4900. |- | colspan=5 align="center" | 1. Luovutetut alueet |- | EnsoVenäjän federaation paikannimiä, 2010, s. 229, hs. Svetogorsk (tarkasteltu 11.8.2020) | ven. Светогорск | Svetogorsk
| KäkisalmiHakulinen – Paikkala 2020, hs. Käkisalmi (tarkasteltu 11.8.2020)Venäjän federaation paikannimiä, 2010, s. 193, hs. Priozersk (tarkasteltu 11.8.2020) | ven. Приозерск, joskus myös Приозёрск | Priozersk, Priozjorsk
| TerijokiVenäjän federaation paikannimiä, 2010, s. 290, hs. Zelenogorsk (tarkasteltu 11.8.2020) | ven. Зеленогорск | Zelenogorsk
| ViipuriHakulinen – Paikkala 2020, hs. Viipuri (tarkasteltu 11.8.2020) | ven. Выборг | Vyborg
| colspan=5 align="center" | 2. Muu Leningradin alue ja Pietari |- | HatsinaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Hatsina (tarkasteltu 11.8.2020)Venäjän federaation paikannimiä, 2010, s. 58, hs. Gattšina (tarkasteltu 11.8.2020) | ven. Гатчина; aiemmin myös Троцк ja Красногвардейск | Gattšina; Trotsk, Krasnogvardeisk
| LotinapeltoHakulinen – Paikkala 2020, hs. Lotinapelto (tarkasteltu 11.8.2020)Venäjän federaation paikannimiä, 2010, s. 132, hs. Lodeinoje Pole (tarkasteltu 11.8.2020) | ven. Лодейное Поле | Lodeinoje Pole
| Pietarhovi | ven. Петергоф, v. 1944–1997 Петродворец | Petergof, Petrodvorets
| PietariHakulinen – Paikkala 2020, hs. Pietari (tarkasteltu 11.8.2020)Venäjän federaation paikannimiä, 2010, s. 207, hs. Sankt-Peterburg (tarkasteltu 11.8.2020) | ven. Санкт-Петербург, aiemmin myös Петроград | Sankt-Peterburg, Petrograd | | V. 1924–1991 kaupunki oli virall. nimeltään Ленинград (Leningrad). Tuosta ajasta suurimman osan suomen kieleen suositeltiin venäjän muk. muotoa Leningrad. |- | PähkinälinnaHakulinen – Paikkala 2020, hs. Pähkinälinna (tarkasteltu 11.8.2020) | ven. Шлисселбург; aiemmin myös Орешек, Нотебург ja Петрокрепость | Šlisselburg; Orešek, Noteburg, Petrokrepost