Mäntyluodon telakka on Porissa Mäntyluodon kaupunginosassa sijaitseva telakka. Ennen nykyistä kanadalaisomistajaa Davieta sen omisti vuosina 2021–2025 Enersense,https://yle.fi/a/3-12127480 https://yle.fi/a/74-20166014 jolloin telakan toiminta painottui muun muassa merituulivoimarakenteisiin, paineastioihin, merimerkkeihin ja muihin raskaisiin erikoisteräsrakenteisiin. Nosturin ja satamainfrastruktuurin ansiosta Mäntyluoto soveltuu yhä erittäin hyvin suurten merirakenteiden valmistukseen.
Historia Perustaminen ja varhaiset vaiheet Mäntyluodon telakan juuret ulottuvat vuoteen 1969, jolloin Rauma-Repola osti Porin Kirrinsannan teollisuusalueelta tontin. Alue oli alun perin varattu autoteollisuudelle, mutta autotehdas sijoitettiin lopulta Uuteenkaupunkiin. Rauma-Repola päätti rakentaa tontille raskaisiin teräsrakenteisiin erikoistuneen konepajan, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli valmistaa ydinvoimaloiden primääripiirejä.
Porin kaupunki tuki hanketta rakentamalla 300 tonnia nostavan siltanosturin, joka on edelleen käytössä. Konepajan johtajana toimi Väinö Lassila. Telakka sai alkunsa vuonna 1972, kun Rauma-Repola aloitti Mäntyluodossa öljynporauslauttojen valmistamisen. Rauma-Repola yhdisti 1974 Reposaaren konepajan Mäntyluodon telakkaan.
Offshore-teollisuus Vaikka ydinvoimateollisuudelle ei saatu tilauksia, öljykriisi ja Pohjanmeren öljybuumi toivat nopeasti vaihtoehtoisen markkinan. Ensimmäinen öljynporauslautan tilaus saatiin 9. toukokuuta 1972, kun ranskalainen Fores Neptune tilasi Pentagone-tyyppisen puoliuppolautan.
1970-luvun lopulla telakka sai merkittävän tilauksen kolmesta jäävahvistetusta öljynporauslaivasta Neuvostoliittoon (Sudoimport), yhteisarvoltaan yli 900 miljoonaa markkaa. Tämä kauppa toi täystyöllisyyden Mäntyluotoon ja nosti työntekijämäärän 1 500:een. Vastaava määrä työvoimaa työllistyi myös alihankkijoina.
Mäntyluodon telakka on historiansa aikana keskittynyt lähinnä öljynporauslauttojen, vähitellen yhä enemmän spar-tyyppisten lauttojen runko-osien ja muiden offshore-rakenteiden valmistamiseen. Telakkaa laajennettiin: rakennettiin uiva telakka, uusi kokoonpanoalue, tasolohkohalli, maalaamo sekä ruopattiin 6 metrin väylä https://enersense.fi/ajankohtaista/viisi-vuosikymmenta-telakkatoimintaa-porin-mantyluodossa/ Lauttoja toimitettiin lähinnä Neuvostoliittoon sekä myöhemmin myös Pohjanmeren öljykentille. Telakalla valmistui muun muassa vuonna 2011 Ohotanmerellä uponnut Kolskaja-niminen lautta.
Rauma-Repolan ja Yhtyneiden Paperitehtaiden fuusion jälkeen vuonna 1991 siirtyi Mäntyluodon telakka Rauma-Repolan muun metalli- ja konepajatoiminnan tavoin uuden Rauma Oy:n haltuun. Se luopui myöhemmin telakasta ja omistajaksi tuli norjalainen Aker Maritime.
Vuoteen 1999 saakka Mäntyluodon telakka toimi nimellä Aker Mäntyluoto Oy, jonka jälkeen se siirtyi ranskalaisen Coflexipin omistukseen. Coflexip yhdistyi pian toisen ranskalaisyrityksen Technipin kanssa ja telakka alkoi toimimaan nimellä Mäntyluoto Works.
Vuonna 2004 Mäntyluoto Works sulautui emoyhtiöönsä Technip Rauma Offshoreen ja samalla molempien nimi muutettiin nykyiseen muotoon Technip Offshore Finland Oy.
Omistajahistoria Telakan omistajapohja on vaihdellut useasti. Fuusion myötä telakka siirtyi 1991 Rauma Oy:lle. Seuraavina omistajina toimivat Aker Maritime, ranskalainen Coflexip ja lopulta Technip, joka nimesi yhtiön Technip Offshore Finland Oy:ksi vuonna 2004. Vuonna 2018 neljä telakan silloista johtohenkilöä osti yhtiön ja perusti Pori Offshore Constructions Oy:n (POC). Vuonna 2021 Enersense International Oyj osti POC:n ja perusti Enersense Offshore Oy:n (ENO), joka nykyään kehittää erityisesti merituulivoimarakenteita.https://yle.fi/uutiset/3-10317769
Lähteet Technip Offshore Finlandin kotisivut
Viitteet
Luokka:Suomen telakat Luokka:Porin rakennukset ja rakennelmat