Vahvistusharha, vahvistusvinouma tai vahvistamistaipumus () tarkoittaa taipumusta valikoida ja tulkita uutta tietoa niin, että se tukee henkilön aikaisempia näkemyksiä. Vahvistusharhan johdosta ihminen antaa erityistä painoa sellaisille tiedoille, jotka tukevat hänen näkemyksiään, ja sivuuttaa sellaiset, jotka puhuvat niitä vastaan.Carroll, Robert Todd: Confirmation bias. The Skeptic’s Dictionary. Shermer 2002, s. 299–302. Oman mielipiteen kanssa ristiriidassa olevan tiedon sivuuttaminen estää henkilöä tuntemasta kognitiivista dissonanssia. Tutkija Raymond S. Nickerson pitää vahvistusharhaa tärkeimpänä harhapäätelmiä tuottavana ilmiönä.
Vahvistusharhoja esiintyy varsinkin silloin, kun kyse on tunneperäisistä valinnoista ja vakiintuneista käsityksistä. Skeptikko Michael Shermer toteaa, että vahvistusharha selittää, miksi fiksut ihmiset kannattavat omituisia asioita. Älykkyys auttaa keksimään perusteluja mielipiteille, jotka on omaksuttu muista kuin järkisyistä. Asiaa on vaikea huomata, koska ihmisillä on taipumus attribuutioharhaan, jossa omat mielipiteet koetaan järkiperäisinä eikä tunnepohjaisina.
Vahvistusharha selittää, miksi ihmiset tekevät erilaisia johtopäätöksiä samoista asioista tai miksi uskomukset säilyvät, vaikka ne olisi osoitettu vääriksi. Vahvistusharhaan ovat taipuvaisia etenkin ne, jotka luottavat vahvasti omiin mielipiteisiinsä. Harha heikentää päätöksenteon tasoa esimerkiksi politiikassa.
Tiede ja vahvistusharha Nickersonin mukaan vahvistusharhan vastustaminen on yksi niistä ominaisuuksista, joiden perusteella tieteellinen ajattelu eroaa arkiajattelusta. Luonnontieteilijä Charles Darwin kertoo muistelmissaan omasta taistelustaan vahvistusharhaa vastaan: ”Olen alinomaa pyrkinyt pitämään mieleni vapaana, niin että voisin luopua jokaisesta hypoteesista, rakkaimmastakin, heti kun tosiasiat näyttävät puhuvan sitä vastaan.”
Katso myös Ennakkoluulo Harhaluulo Kognitiivinen vinouma
Lähteet
Viitteet
Luokka:Harhat Luokka:Kognitiiviset vinoumat