Kaarlo Veikko Kullervo Leskinen (15. syyskuuta 1908 Toholampi – 25. heinäkuuta 1989 Jyväskylä) oli suomalainen urheiluampuja, joka saavutti 15 maailmanmestaruutta uransa aikana.Sports-Reference.com Kullervo Leskinen Biography and Olympic Results Hän on eniten ammunnan maailmanmestaruuksia voittanut suomalainen. ”Kurre” Leskinen oli mukana Lontoon olympialaisissa 1948 ja Helsingin olympialaisissa 1952.

Ura MM-kisoissa Leskinen edusti Suomea Ammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa viisi kertaa 1930-luvulla ja saavutti niissä 11 kultamitalia. Nämä kisat olivat 1930 Antwerpenissä Belgiassa, 1931 Lwówissa (nyk. Lviv) Puolassa, 1933 Gradassa Espanjassa, 1935 Roomassa Italiassa ja 1937 Helsingissä Suomessa. Sotien jälkeen ensimmäiset ammunnan MM-kisat järjestettiin Buenos Airesissa Argentiinassa vuonna 1949 ja seuraavat Oslossa Norjassa 1952, joissa Leskinen ampui neljä kultamitalia lisää.

Kaikkiaan näissä MM-kisoissa Kullervo Leskinen saavutti 15 kultamitalia, joista 5 henkilökohtaista (1930 vapaakiväärin makuukilpailussa, 1931 pienoiskiväärin polviasentokilpailussa, 1935 pienoiskiväärin pystykilpailussa, 1949 vapaakiväärin polviasentokilpailussa ja 1952 vapaakiväärin makuukilpailussa) ja 19 hopeamitalia, joista 8 henkilökohtaista sekä 11 pronssimitalia, joista 5 henkilökohtaisia. Kolme kertaa Leskinen jäi toiseksi samalla tuloksella voittajan kanssa. MM-mitaleja kertyi yhteensä 45 kappaletta.

Suomen ampujien maajoukkue on saavuttanut kaksi kertaa arvostetun vapaakiväärin joukkuemestaruuden MM-kisoissa. Ensimmäisen kerran se onnistui Roomassa 1935 ja toisen kerran Buenos Airesissa 1949. Kullervo Leskinen oli mukana molemmissa joukkueissa. Hän on ainoa, joka on ollut mukana tuomassa Suomeen kaikkien maiden tavoittelemaa kiertopalkintoa Argentiina-pokaalia. thumb|right|250 px|Argentiina-kiertopalkinnon voittanut Suomen vapaakiväärijoukkue eli vasemmalta Kullervo Leskinen, Einari Oksa, Sven Oskar Lindgren, Viktor Miinalainen ja Nisse Wasenius.

Mitalit MM-kisoissa

Henkilökohtainen kilpailu

Kultaa 300 m vapaakivääri, makuu (1930 Antwerpen) 50 m pienoiskivääri, polvi (1931 Lwów) 50 m pienoiskivääri, pysty (1935 Rooma) 300 m vapaakivääri, polvi (1949 Buenos Aires) 300 m vapaakivääri, makuu (1952 Oslo) Hopeaa 50 m pienoiskivääri, makuu (1930 Antwerpen) 50 m pienoiskivääri, polvin(1930 Antwerpen) 300 m vapaakivääri, asennot (1931 Lwów) 300 m vapaakivääri, makuu (1931 Lwów) 300 m vapaakivääri, makuu (1933 Granada) 50 m pienoiskivääri, polvi (1933 Granada) 300 m vapaakivääri, asennot (1935 Rooma) 300 m vapaakivääri, polvi (1937 Helsinki) 50 m pienoiskivääri, pysty (1952 Oslo) Pronssia 300 m vapaakivääri, polvi (1931 Lwów) 50 m pienoiskivääri, makuu (1931 Lwów) 50 m pienoiskivääri, pysty (1931 Lwów) 50 m pienoiskivääri, pysty (1933 Granada) 300 m vapaakivääri, polvi (1935 Rooma) 300 m sotilaskivääri, makuu (1937 Helsinki)

Joukkuekilpailu

Kultaa 50 m pienoiskivääri, polvi (1931 Lwów) 50 m pienoiskivääri, pysty (1931 Lwów) 50 m pienoiskivääri, polvi (1933 Granada) 50 m pienoiskivääri, pysty (1933 Granada) 300 m vapaakivääri, asennot (1935 Rooma) 50 m pienoiskivääri, pysty (1935 Rooma) 300 m sotilaskivääri, makuu (1937 Helsinki) 300 m sotilaskivääri, pysty (1937 Helsinki) 300 m vapaakivääri, asennot (1949 Buenos Aires) 50 m pienoiskivääri, asennot (1949 Buenos Aires) Hopeaa 50 m pienoiskivääri, makuu (1930 Antwerpen) 50 m pienoiskivääri, polvi (1930 Antwerpen) 300 m vapaakivääri, asennot (1931 Lwów) 300 m vapaakivääri, asennot (1933 Granada) 50 m pienoiskivääri, makuu (1933 Granada) 300 m vapaakivääri, asennot (1937 Helsinki) 300 m vapaakivääri, makuu (1937 Helsinki) 300 m vapaakivääri, polvi (1937 Helsinki) 300 m sotilaskivääri, asennot (1937 Helsinki) 300 m sotilaskivääri, asennot (1949 Buenos Aires) Pronssia 300 m vapaakivääri, asennot (1930 Antwerpen) 300 m vapaakivääri, pysty (1937 Helsinki) 50 m pienoiskivääri, pysty (1937 Helsinki) 300 m sotilaskivääri, makuu (1937 Helsinki) 300 m vapaakivääri, asennot (1952 Oslo)

Ura olympialaisissa ja muissa kisoissa

Lontoon olympiakisoissa vuonna 1948 Leskinen sijoittui vapaakiväärissä viidenneksi ja Helsingissä 1952 pienoiskiväärin makuukilpailussa seitsemänneksi ja asentokilpailussa kahdeksanneksi.Suomalaisampujat olympialaisissa Suomenmestaruuksia Kullervo Leskinen sai 35 ja Pohjoismaisia mestaruuksia 12 vuosina 1932-1938. Vuonna 1933 Pohjoismaisissa mestauruuskisoissa Leskinen ampui vapaakiväärillä 3 x 40 laukauksella tuloksen 1139, joka tulos ylitti 25 pisteellä voimassa olleen maailmanennätystuloksen. Tulos ylitettiin vasta 25 vuotta myöhemmin yhdellä pisteellä vuonna 1958.

Työurasta ja muusta toiminasta

Kullervo Leskisen ollessa 2-vuotias perhe muutti Toholammilta Vaasaan, missä hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Hän harrasti hiihtoa ja jalkapalloa ennen kuin keskittyi ammuntaan 14-vuotiaana laina-aseella. Hän suoritti kaikki ammunnan luokkamerkit mestariluokkaan asti ennen kuin täytti 18 vuotta.

Vuonna 1928 Leskinen kutsuttiin Lapuan patruunatehtaalle. Toukokuussa 1930 hän ampui ensimmäisenä Suomessa suurmestariluokkamerkin 21-vuotiaana ja sai samana vuonna ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Kullervo muutti Lapualta pois vuonna 1936 ja asui Helsingissä ja Kauniaisissa vuoteen 1941. Välirauhan aikana keväällä 1941 hän muutti perheineen Jyväskylään, missä hän asui loppuelämänsä.

Jyväskylään perustettiin vuonna 1941 pienteollisuusyritys Hienopaja Hehku Oy. Perustaja diplomi-insinööri Häkkä oli tutustunut Leskiseen Lapuan patruunatehtaalla ja kutsui Leskisen tehtaalleen työnjohtajaksi. Hieno Paja toimi asetehtaille alihankkijana. Sodan päätyttyä tehdas valmisti seinäkelloja siihen saakka, kunnes lopetti toimintansa vuonna 1946. Vuodesta 1946 Leskinen toimi asentajana Valmetin Rautpohjan tehtaalla, joka oli tykkien valmistuksen jälkeen ryhtynyt tekemään paperikoneita.Täällä hän työskenteli eläkkeellä lähtöönsä saakka.

Ammatiltaan Kullervo Leskinen oli metallityömies, alkujaan aseseppä, niinpä hän työnsä ohessa korjasi omia kilpa-aseitaan ja kehitteli niihin uusia ratkaisuja. Paljon vapaa-aikaa kului myös omien harjoituspatruunoiden lataamiseen. Ampumisen lisäki Leskinen osallistui Keski-Suomen ampumaseuran toimintaan ja opetti nuoria ampujia ampumaradalla. Jyväskylään rakennettiin uusi rata 1950-luvulla ja se oli jo seitsemäs, jonka rakentamistalkoisiin Leskinen osallistui. Leskinen oli myös Sirius -nimisen tähtitieteellisen seuran perustajajäsen ja osallistui tässäkin yhteydessä talkootoimintaan rakentamalla seuralle tähtitornia Jyväskylän Kypärämäen entiselle ampumaradan tontille.

Nuoruusvuosina Kullervo Leskinen tuli kuuluisaksi myös kirjapainon rikkojana. Vuonna 1930 maaliskuun 28. päivänä rikottiin yöllä sanomalehti Työn Äänen painokoneet Vaasassa. Tehtävää oli lähetetty suorittamaan joukko nuoria miehiä Lapualta, ja rikoksesta oli myöhemmin raastuvanoikeudessa syytettynä keväällä ja myöhemmin tuomittuna 13 nuorta miestä sekä Lapuan entinen nimismies.Kullervo Leskisen nimi esitetään tapauksen yhteydessä useimmiten, kun muiden tuomittujen nimet ovat jääneet unholaan. Suurin osa nimistä ei tullut esille lainkaan, mutta tapauksen rahoittamiseen, suunnittelluun ja toteuttamiseen tiedetään osallistuneen laajempi joukko lapuanliikkeen toimintaan yhdistettyjä henkilöitä. Tunnustukset

Sanomalehti Vaasa myönsi vuonna 1932 Kullervo Leskiselle lehden vuosittain jakaman kultamitalin vuoden 1931 parhaalle eteläpohjalaiselle urheilijalle.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud myönsi Kullervo Leskiselle Valkoisen ruusun ritarikunnan 2. luokan kunniamerkin vuonna 1935 tunnustuksena ansioista ampumaurheilijana.

Suomen puolustusvoiman ylipäällikkö marsalkka Mannerheim myönsi kansalaisansioista sodassa Kullervo Leskiselle Vapaudenristin II-luokan ansiomitalin vuonna 1942..

Opetusministeriö myönsi Kullervo Leskiselle Suomen urheilun kultaisen ansioristin tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta Suomen urheiluelämän hyväksi vuonna 1970.

Lähteet

Aiheesta muualla Mestariampuja Kullervo Leskinen haastattelijan ristitulessa, Hakkapeliitta, 03.11.1936, nro 44, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luokka:Suomalaiset ampujat Luokka:Suomalaiset asesuunnittelijat Luokka:Lapuan liikkeessä vaikuttaneet henkilöt Luokka:Vuonna 1908 syntyneet Luokka:Vuonna 1989 kuolleet