Elsa Ismene Elenius (23. joulukuuta 1897 Laihia – 19. huhtikuuta 1967 HelsinkiOtavan Iso tietosanakirja, osa 10 (ei sivunumeroa). Otava 1967.) oli suomalainen keramiikkataiteilija. Hän oli Taideteollisen oppilaitoksen opettaja 1930–1962.Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 800. Otava 1968.Elsa Elenius. TAIK.
Eleniuksen keramiikkatyöt ovat jykevätekoisia ja voimakasvärisiä. Niitä on ollut esillä näyttelyissä koti- ja ulkomailla ja hän on saanut useita palkintoja. Töitä on muun muassa Taideteollisuusmuseossa, Eduskuntatalossa sekä Vittorio Emanuele III:n kokoelmissa ja Nobel-säätiön kokoelmissa. Hän ihaili vanhaa itämaista keramiikkaa ja piti sitä esikuvanaan. Hänet palkittiin Barcelonan maailmannäyttelyssä (1929), Milanon triennaalissa (1933), Brysselin maailmannäyttelyssä (1935) ja Pariisin maailmannäyttelyssä (1937). Hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ansioristi (1950) ja Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Pro Arte Utili (1952).
Lähteet
Luokka:Suomalaiset keramiikkataiteilijat Luokka:Vuonna 1897 syntyneet Luokka:Vuonna 1967 kuolleet