Prinsessa Margaret (synt. Margaret Rose); (21. elokuuta 1930 Glamisin linna, Angus, Skotlanti – 9. helmikuuta 2002 Edward VII:n sairaala, Lontoo) oli Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI:n ja kuningatar Elisabetin nuorempi tytär ja kuningatar Elisabet II:n sisar. Avioliiton kautta prinsessa Margaretilla oli myös Snowdonin kreivittären arvonimi.

Hänen yksityiselämäänsä varjostivat pettymykset rakkaudessa: rakastuminen eronneeseen vanhempaan mieheen, eroon päättynyt onneton avioliitto pettämissyytöksineen sekä myöhempinä vuosina julkinen suhde paljon häntä nuorempaan mieheen.

Suku, lapsuus ja nuoruus Prinsessa Margaret syntyi 21. elokuuta 1930 äitinsä suvun Glamisin linnassa Skotlannissa. Hänen isänsä oli Yorkin herttua Albert, kuningas Yrjö V:n toiseksi vanhin poika, ja äitinsä Lady Elizabeth Bowes-Lyon, Strathmoren jaarlin tytär.

Margaret sai kotiopetusta sisarensa prinsessa Elisabetin kanssa. Hän oppi ratsastamaan, nautti uimisesta ja hänestä tuli innokas puutarhuri. Hän oli erittäin kiinnostunut musiikista jo varhain, otti pianotunteja neljävuotiaana ja hänestä tuli myöhemmin taitava pianisti. Vuonna 1937 hän liittyi partiotyttöihin.

Heidän setänsä kuningas Edvard VIII luopui vuonna 1936 kruunusta, ja heidän isästään tuli kuningas Yrjö VI ja siten Elisabetista kruununperijä. Tyttäret olivat läsnä vanhempiensa kruunajaisissa Westminster Abbeyssä 12. toukokuuta 1937.

Toisen maailmansodan aikana Margaret pysyi sisarensa kanssa Windsorin linnassa Lontoon ulkopuolella, sillä vanhemmat halusivat olla kansansa tukena eivätkä paeta Kanadaan, kuten heille oli ehdotettu. Vuonna 1947 hän matkusti kuningasparin ja prinsessa Elisabetin mukana heidän Etelä-Afrikan -kiertueellaan. Margaretin isä kuoli vuonna 1952, ja hänen sisarestaan tuli kuningatar Elisabet II. pienoiskuva|Prinsessa Margaretin virallinen muotokuva n. 1950.

Peter Townsend Kaksi vuotta sisarensa kruunajaisten jälkeen prinsessa Margaret joutui julkisen skandaalin keskipisteeksi, aikoessaan mennä naimisiin taistelussa Britanniasta kunnostautuneen, toisessa maailmansodassa hävittäjälentäjänä toimineen Peter Townsendin kanssa. He olivat tavanneet ja tutustuneet sota-aikana.

Sotasankari (14 ilmavoittoa) Townsend oli Margaretia useita vuosia vanhempi. Hän erosi Margaretin vuoksi vaimostaan ja oli eroamisen vuoksi sopimaton sulhasehdokas prinsessalle. Yleinen mielipide painosti Margaretia olemaan naimatta Townsendiä, ja hän olisi luultavasti menettänyt tittelinsä, vuosirahansa ja paikkansa kruununperimysjärjestyksessä. Kuultuaan muun muassa Canterburyn arkkipiispan ja monien poliitikkojen mielipiteitä Margaret lopulta päätti luopua avioliittoaikeistaan ja laati julkisen tiedotteen, jossa hän ilmoitti päätöksensä syntyneen velvollisuudentunnosta kruunua kohtaan ja avioliiton ikuisuutta koskevien kirkon opetuksien vuoksi.

Vuonna 2004 julkistettujen asiakirjojen mukaan prinsessa Margaret olisi kuitenkin voinut pitää arvonsa ja vuosirahansa, vaikka olisikin avioitunut Townsendin kanssa. Peter Townsend itse on kertonut rakastaneensa Margaretia elämänsä loppuun saakka. pienoiskuva|Prinsessa Margaret ja lordi Snowdon Alankomaissa vuonna 1965.

Avioliitto ja lapset Helmikuussa 1960 kuningatar Elisabet II ilmoitti suostuvansa prinsessa Margaretin kihlaukseen valokuvaaja Antony Armstrong-Jonesin kanssa. Heidät vihittiin Westminster Abbeyssa 6. toukokuuta 1960. Häämatka vietettiin kuninkaallisella huvijahti HMY Britannialla Länsi-Intian saaristossa. Avioliiton solmimisen jälkeen he asettuivat asumaan Kensingtonin palatsissa olevaan huoneistoon. Lokakuussa 1961 Armstrong-Jones nimitettiin Snowdonin jaarliksi ja varakreivi Linleyksi.

Prinsessan puolisosta tehtiin walesiläisten esi-isiensä kunniaksi Snowdonin jaarli. Margaretin virallinen arvonimi kuului siten Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Prinsessa Margaret, Snowdonin kreivitär.

Pariskunta sai kaksi lasta, lordi Linley David Armstrong-Jones (s. 1961) ja Lady Sarah Armstrong-Jonesin (myöhemmin Chatto; s. 1964). Prinsessa Margaretilla on neljä lastenlasta. Prinsessan ja lordi Snowdonin avioliitto purkautui toukokuussa 1978.

Julkiset tehtävät Prinsessa Margaret aloitti kuninkaallisten edustustehtävien hoitamisen hyvin nuorena. Hän oli viisivuotiaana isoisänsä kuningas Yrjö V:n 25-vuotis hallitsijajuhlassa vuonna 1935. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli läsnä vanhempiensa kruunajaisissa. Ensimmäisen ulkomaanmatkansa Margaret teki vanhempiensa ja sisarensa kanssa Etelä-Afrikkaan vuonna 1947. Ensimmäisen oman matkansa Margaret teki brittiläisiin siirtomaihin Karibialla vuonna 1955.

Prinsessan pääasialliset kiinnostuksen kohteet olivat hyväntekeväisyys, musiikki ja baletti. Hän oli useiden järjestöjen kunniapuheenjohtaja.

Yksityiselämä Prinsessa Margaretin yksityiselämä oli varsin myrskyisää ja monien spekulaatioiden kohteena. Hänellä oli Les Jolies Eaux -niminen talo tontilla Karibianmerellä Mustiquen saarella, jonka hän oli saanut häälahjaksi häämatkallaan vuonna 1960 saaren omistaja lordi Glenconner, Colin Tennantilta (1926–2010), joka myös omisti talon. Tämän vaimo, lady Glenconner Anne Coke Tennant (s. 1932) oli prinsessa Margaretin läheinen ystävä ja hovinainen. Colin Tennant viihdytti ja järjesti prinsessalle villejä juhlia, joissa kokeiltiin huumeita, kuten kerrottiin hänen kuolemansa jälkeen tehdyssä dokumenttiohjelmassa.

Vuonna 1976 paljastui prinsessan suhde puutarhuri Roddy Llewellyniin, Margaretia 17 vuotta nuorempaan aatelismieheen. Tämä johti vuonna 1978 Margaretin eroon aviomiehestään, vaikkakin avioliitto oli käytännössä päättynyt jo paljon ennen kuin suhde tuli julkiseksi, Antonyn lukuisten avioliiton ulkopuolisten suhteitten vuoksi. Tämä oli ensimmäinen avioero Englannin kuningasperheessä sitten prinsessa Victoria Melita Saksi-Coburg-Gothan ja Hessenin suurherttua Ernst Ludvigin eron vuonna 1901.

Margaretilla oli suhde tyttärensä kummisedän Anthony Bartonin sekä pääministeri Alec Douglas-Homen veljenpojan Robinin kanssa. Depressiosta kärsinyt Robin Douglas-Home tappoi itsensä pian suhteen paljastumisen jälkeen. Margaretilla huhuttiin olleen suhde myös muusikko Mick Jaggerin ja näyttelijä Peter Sellersin kanssa. Näitä suhteita ei tosin ole voitu todistaa.

Viimeiset vuodet pienoiskuva|Prinsessa Margaret ja kuningataräiti Elisabet Yorkin herttua Andrewn ja Sarah Fergusonin hääkulkueessa vuonna 1986. Prinsessa Margaretin myöhempää elämää varjostivat sairaudet ja vammautuminen. Hän oli tupakoinut varhaisesta teini-iästä lähtien jopa 60 savuketta päivässä. Vuonna 1985 häneltä poistettiin osa toista keuhkoa. Hän vähensi tupakointia 1990-luvun aikana, mutta runsas alkoholinkäyttö jatkui. Hän sai lievän aivoinfarktin vuonna 1998, ja myöhemmin samana vuonna hän poltti jalkansa pahoin kaaduttuaan kylpyhuoneessaan. Tämä vaikeutti hänen liikkumistaan ja vei hänet osittain pyörätuoliin. Vuosina 2000 ja 2001 prinsessa sai uusia aivoinfarkteja. Margaretin viimeinen julkinen esiintyminen oli hänen setänsä lesken, Gloucesterin herttuatar prinsessa Alicen 100-vuotisjuhlissa joulukuussa 2001.

Kuolema pienoiskuva|Prinsessa Margaret ikääntyneenä. Prinsessa Margaret kuoli Lontoossa 71-vuotiaana sairaalassa useiden aivoinfarktien jälkeen helmikuussa 2002. Hänen hautajaisensa pidettiin täsmälleen 50 vuotta isänsä hautajaisten jälkeen Elisabet II:n 50-vuotishallitsijavuonna. Hautajaiset pidettiin yksityisesti perheen kesken Pyhän Yrjön kappelissa, mutta joitakin viikkoja myöhemmin pidettiin suurempi valtiollinen muistotilaisuus, missä Margaretin äiti, kuningataräiti Elisabet, esiintyi viimeisen kerran julkisesti ennen omaa kuolemaansa. Äiti kuoli 101-vuotiaana seitsemän viikkoa tyttärensä jälkeen.

Kuningasperheen jäsenelle epätavanomaisesti prinsessa Margaret tuhkattiin, ja hänen tuhkansa talletettiin kuningas Yrjö VI:n muistokappeliin Pyhän Yrjön kappeliin Windsoriin. Syynä kuulemma oli se, että hän halusi tulla haudatuksi mahdollisimman lähelle isäänsä ja koska piti hautaamista kuninkaalliselle Frogmoren hautausmaalle liian synkkänä.

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Prinsessa Margaretin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Prinsessa Margaret nai painostuksen jälkeen Antonyn. Ylen Elävä arkisto.

Luokka:Prinsessat Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaalliset Luokka:Vuonna 1930 syntyneet Luokka:Vuonna 2002 kuolleet