Jouhimadot (Nematomorpha, syn. Gordiacea) on yksi eläinkunnan pääjaksoista. Aikuiset jouhimadot ovat vedessä eläviä 10–100 senttimetrin pituisia nauhamaisen ohuita matoja, väriltään vaaleanruskeasta lähes mustaan. Toukkavaiheessa ne ovat hyönteisten loisia.
Monimuotoisuus Jouhimadot jaetaan kahteen ryhmään, varsinaisiin jouhimatoihin (Gordioidea), joita on noin 350 lajia, sekä merijouhimatoihin (Nectonematoidea), joita on viisi lajia.Poinar GO Jr (2008) Global diversity of hairworms (Nematomorpha: Gordiaceae) in freshwater. Hydrobiologia. 595: 79–83. 10.1007/s10750-007 Gordioida-lahkoon lukeutuvat kaikki makeassa vedessä ja maalla elävät jouhimatolajit, mutta niitä tavataan myös Itämeren vähäsuolaisissa rantavesissä. Nectonematoida-madot sen sijaan ovat mereisiä, pelagisia lajeja. Suomessa elävät jouhimadot ovat kaikki Gordioidea-lahkon sisävesissä ja Itämeren rantavesissä eläviä lajeja. Gordius aquaticus on yksi Suomen lajeista, joka elää muun muassa matalissa lahdissa. Se on noin millimetrin paksuinen, mutta jopa 35 senttiä pitkä.
Esiintyminen ja elintavat Jouhimadot ovat loisia, joiden toukat elävät ensin vesihyönteisissä tai äyriäisissä, sitten myös esimerkiksi maalla elävissä kovakuoriaisissa.. Toukat kehittyvät isännässään täysikasvuisiksi madoiksi, jotka joutuvat vesiympäristöön. Aikuisen jouhimadon ruoansulatuselimistö on surkastunut, eikä se enää syö mitään. Aikuiset parittelevat vedessä kiertyneinä toisiinsa, ja munivat seuraavan sukupolven, joka isännän ruoansulatuskanavasta tunkeutuu sen ruumiiseen.
Lähteet
Aiheesta muualla iNaturalist: Jouhimadot Pääjakso Nematomorpha University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Nematomorpha, horsehair worms
Luokka:Eläinkunta