Länsi-Niilin virus on flaviviruksiin kuuluva virus, joka tarttuu linnuista hyttysten välityksellä ihmisiin. Se voi levitä myös verensiirrossa sekä raskauden aikana sikiöön. Noin 80 prosenttia kantajista ei saa mitään oireita, mutta loput saavat pahoinvointia ja päänsärkyä, noin yksi prosentti aivokalvontulehdus- tai aivotulehdustyyppisiä oireita. Tauti voi johtaa kuolemaan. Tautia vastaan ei ole rokotetta. Hoito on oireenmukainen, tarvittaessa suonensisäinen nesteytys.
Viruksen isäntäeläin on lintu ja sen levinneisyys kasvaa muuttolintujen mukana. Virusinfektiota on esiintynyt Länsi-Afrikassa pitkään, ja se on eristetty ensimmäisenä Ugandassa vuonna 1937. Tauti on levinnyt pikku hiljaa varsin maailmanlaajuiseksi.
Leviäminen Virus tarttuu linnuista hyttysiin, joista se edelleen voi tarttua ihmisiin ja hevosiin. Virus voi tarttua myös suoraan naarashyttysen muniin. Viruksen isäntäeläimille varpuslinnuille, se on yleensä oireeton. Virusta levittävät monet Culex-suvun hyttyset, kuten Culex pipiens ja Culex modestus. Infektoituneella ihmisellä on veressä virusta vain vähän, eikä se siksi tartu ihmisestä toiseen hyttysenpiston välityksellä. Ihmisten välinen tartunta on mahdollinen verensiirroissa, elinsiirroissa, äidiltä sikiölle tai imetyksessä vauvalle.
Muuttolinnut levittävät virusta uusille maantieteellisille alueille. Aiemmin virusta esiintyi vain Aasiassa, Afrikassa ja Välimeren alueella. Sairautta on esiintynyt Länsi-Afrikassa pitkään, ja se on eristetty ensimmäisenä Ugandassa vuonna 1937. 2000-luvun alkuvuosikymmeninä virus on levinnyt jo erittäin laajalle alueelle: läpi Afrikan ja Lähi-idän, osaan Eurooppaa ja aiemman Neuvostoliiton aluetta, Etelä-Aasiaan, Australiaan ja Amerikan mantereelle. Yhdysvalloissa sitä todettiin ensi kerran 1999 New Yorkissa.
Taudin kuva Tartunta on useimmiten oireeton; vain joka neljäs tartunnan saanut sairastuu. Oireet alkavat tavallisimmin 2–14 päivää tartunnasta. Tavallisimpia oireita ovat kuume, päänsärky ja lihaskivut. Osalla esiintyy selkäkipua, silmäsärkyä, nielutulehdusta, ripulia tai oksentelua. Kuumeen laskettua ihottumaa ilmaantuu 25–50 %:lle. Tauti paranee muutamissa päivissä tai viikoissa, mutta se voi jättää tartunnan saaneille viikoiksi uupumusta, muistihäiriöitä, päänsärkyä ja tasapainovaikeuksia. Noin yksi kahdestasadasta sairastuu aivokalvo- tai aivotulehdukseen. Aivotulehdukseen kuolee, joka kymmenes sairastuneista. Tautiin voi liittyä myös muita vakavia komplikaatioita.
Kuolleisuudesta Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) mukaan Länsi-Niilin kuume tunnistettiin vuonna 2017 (lokakuun 26. päivään mennessä) Euroopan yhteisön maissa yhteensä 197 ihmiseltä, ja lähialueella 71 ihmiseltä. Useat taudin saaneista kuolivat. Infektiotautia tavattiin vuonna 2017 seuraavasti (luvuista ensimmäinen kertoo sairastuneiden, jälkimmäinen kuolleiden lukumäärän): Romania (64 tapausta, 13 kuollutta), Italia (55, 1), Serbia (49, 2), Kreikka (48, 5), Unkari (19, 1), Israel (17), Turkki (5, 1), Kroatia (5), Itävalta (4), Ranska (1) ja Bulgaria (1).
Lähteet
Aiheesta muualla
Länsi-Niilin kuume - Duodecim Terveyskirjasto
Luokka:Zoonoosit Luokka:RNA-virukset Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit