Mogador () on Marokolle kuuluva pieni asumaton saari Atlantissa Essaouiran kaupungin edustalla. Saari on noin kolme kilometriä pitkä ja noin 1,5 kilometriä leveä. pienoiskuva|vasen|Mogadorin saarelta löydetty 600-luvulta eaa. peräisin oleva foinikialainen keramiikankappale. Kappale on esillä Essaouiran Sidi Mohammed ben Abdallahin museossa. pienoiskuva|vasen|1700-luvulta peräisin oleva kartta Mogadorin saaresta ympäristöineen.
Mogadorin saari ja muut Îles Purpuraires -ryhmän saaret ovat nykyisin luonnonsuojelualuetta, jolla tavataan esimerkiksi välimerenhaukkoja. Välimerenhaukat pesivät saarella huhtikuusta lokakuuhun. Saarille pääsee vain erikoisluvalla.
Historia
Mogadorin saaren ja mantereen välinen Mogadorinlahti on voimakkailta tuulilta suojainen luonnonsatama, minkä ansiosta alueella purjehtineet foinikialaiset perustivat saarelle 700–500-luvulla eaa. asutuskeskuksen, jota he kutsuivat nimellä Migdal tai Migdol. Nimi tarkoittaa vartiotornia tai pientä linnoitusta. Foinikialaiset perustivat saarelle purppurantuotantotilat, sillä Mogadorilla ja lähisaarilla elävästä Hexaplex trunculus -kotilosta saatiin ylellisyysvaatteiden värjäyksessä käytettyä purppuraa. Îles Purpuraires -saarten purppuran maine oli kiirinyt Roomaan saakka ja vuosina 25 eaa.–24 jaa. hallinnut Rooman valtakuntaan kuuluneen Mauretanian kuningaskunnan kuningas Juba lähetti saarille valtuuskunnan, jonka tarkoituksena oli käynnistää purppurantuotanto uudelleen. Alaouiten hallitsijasukuun kuuluva sulttaani Muhammad III rakennutti saarelle 1700-luvun lopulla neljä puolustuslinnoitusta. Sulttaani Abd al-Rahman rakennutti kaksi lisää omalla valtakaudellaan. Sulttaani Abd al-Aziz rakennutti saarelle vuonna 1897 moskeijan ja vankilan, johon vangittiin Rhamna-heimon kapinallisia. Nykyisin vankila on käyttämätön.
Lähteet
Luokka:Marokon maantiede Luokka:Afrikan saaret