NukkehallitusEngl. puppet government tai puppet regime. nukkehallitus. MOT Sanakirjat. Viitattu 4.1.2021. eli marionettihallitus on muodollisesti itsenäinen mutta tosiasiallisesti ulkopuolisten tahojen tai toisen valtion määräysvallassa oleva hallitus.marionettihallitus. Kielitoimiston sanakirja, 2020. Viitattu 4.1.2021.puppet government. Merriam-Webster. Viitattu 4.1.2021. McNeely, Connie L.: Constructing the nation-state : international organization and prescriptive action (alaviite sivulla 61). Westport, Conn.: Greenwood Press, 1995. Archive.org, viitattu 4.1.2021. Wiberg, Matti (toim. Koukkunen, Kalevi): Politiikan sanakirja – Inhorealistin versio, hakusana ”nukkehallitus”, s. 374. Siltala, Helsinki 2011. Termi on luonteeltaan halventava.puppet. Oxford Learners's Dictionaries. Viitattu 4.1.2021.
Usein nukkehallitus asetetaan valtaan sotilaallisen miehityksen seurauksena. Nukkehallituksen johtamaa valtiota voidaan kutsua nukkevaltioksi.Marek, Krystyna: Identity and Continuity of States in Public International Law (sivu 178–179). Librairie Droz, 1968. . Google-kirjat, viitattu 4.1.2021. Nukkevaltion keskeinen tehtävä on peittää valloittajan toimien laittomuus ja mobilisoida miehitettyjen alueiden väestö valloittajan palvelukseen. Tavallinen valtio voi vähitellen ajautua voimakkaamman valtion ohjailtavaksi. Vaihtoehtoisesti miehittäjä voi perustaa miehittämilleen alueille uuden, nukkehallituksen valvoman valtion. Esimerkki tällaisesta valtiosta on esimerkiksi Japanin 1930-luvulla hallitsema Mantšukuo, jonka alue kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kuului Kiinan tasavallalle.
Nukkehallituksilla on usein vaikeuksia saada puolueettomien maiden tunnustusta tai jäsenyyttä kansainvälisissä järjestöissä. Nukkehallituksen ja nukkevaltion määritelmät erotetaan toisinaan niin, että nukkevaltio on kokonaan uusi poliittinen yksikkö, jonka miehittäjä on perustanut omia tarkoituksiaan varten. Nukkehallitus puolestaan hallitsee ennestään olemassaolevaa valtiota, vaikka hallitus itsessään onkin miehittäjän luomus. Toisen maailmansodan voittajavaltiot katsoivat, ettei Saksan asettamilla nukkehallituksella ollut hallitsemillaan alueilla erityisiä oikeuksia. Kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta nukkehallitusten toimia pidettiin miehittäjän toimina ja niitä sitoivat samat säädökset. Lemkin, Rahpael: Axis Rule in Occupied Europe: Laws of Occupation, Analysis of Government, Proposals for Redress (sivu 11). The Lawbook Exchange, Ltd., 2008. Google-kirjat, viitattu 4.1.2021.
Talvisodan aikana 1. joulukuuta 1939 perustettiin Neuvostoliiton toimesta Terijoen hallituksena tunnettu nukkehallitus, joka johti nimellisesti Neuvostoliiton miehittämillä alueilla toimivaa Suomen kansantasavaltaa. Terijoen hallituksen johtajana toimi suomalainen kommunisti Otto Wille Kuusinen. Neuvostoliittoa lukuun ottamatta Terijoen hallitus ei saanut minkäänlaista virallista tunnustusta muilta valtioilta. Suomessa Terijoen hallituksen kannatus oli olematonta. Neuvostoliitto lakkautti Terijoen hallituksen, kun se halusi mahdollisen ulkovaltojen väliintulon johdosta päästä talvisodassa diplomaattiseen ratkaisuun Suomen laillisen hallituksen kanssa.
Nykyajan nukkehallituksiksi on katsottu vuosina 2014–2022 Ukrainan separatistien venäläismieliset hallitukset Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloissa”, jotka liitettiin laittomasti Venäjään syksyllä 2022.
Katso myös Satelliittivaltio Terijoen hallitus Vasallivaltio
Lähteet
Luokka:Politiikan käsitteet Luokka:Kansainvälinen politiikka Luokka:Hallitukset Luokka:Valtiomuodot