Abu Hanifan-Nu'man ibn Thabit ibn Zoot (; 699–767 / Hidžri: 80–148 Bagdad) oli imaami ja uskonoppinut, joka perusti yhden neljästä sunnimuslimeiden lakikoulukunnista, Hanafi-koulukunnan.
Elämä
Perimätiedon mukaan Abū Ḥanīfa syntyi Irakin Kufassa vuonna 699.Keller, 2017, s. 1027–1028 (x37) Hän kuului siten Tabi‘un-sukupolveen, eli henkilöihin, jotka olivat profeetta Muhammedin seuralaisten oppilaita.Siddiqi 1993, s. 29 Paitsi pyhän lain huippuasiantuntijana hänet tunnettiin myös hurskaudesta ja asketismista. Hänellä oli useita vaatekauppoja, joita hän kiersi valvomassa. Varallisuuttaan hän käytti avustamalla rahallisesti opiskelijoitaan ja pyhän lain muita tutkijoita. Nämä ymmärsivät Abu Hanifan anteliaisuuden merkityksen itselleen vasta, kun tämä kuoli.
Abu Hanifa ei käyttänyt öitään nukkumiseen. Jotkut antoivat hänelle lempinimen ”Tappi”, koska hän tapitti rukouksessa pitkin yötä usein lausuen läpi koko Koraanin näissä yörukouksissa. Paikassa, jossa hän kuoli, hänen laskettiin resitoineen Koraanin läpi seitsemän tuhatta kertaa. Hän ei koskaan istunut sellaisen talon varjossa, jonka omistajalle hän oli lainannut rahaa, sillä hän sanoi: ”Jokainen laina, josta antajalle jotain hyötyä, on koronkiskontaa”. Abu Hanifa kuoli Bagdadissa 70 vuoden iässä vuonna 767.
Lainopillinen työ Abu Hanifa edisti islamilaisen lain teoreettista systematisointia saaden aikaan huomattavaa kehitystä teknisessä lakiajattelussa.Schacht 1982, s. 44 Abu Hanifa muun muassa täsmensi analogisen päättelyn (qiyas) ehtoja. Imaami Shafi'illa oli tapana sanoa: ”Oikeustieteessä olemme kaikki Abu Hanifan lapsia”.
Katso myös
Šarian historia
Lähteet
Viitteet
Luokka:Imaamit Luokka:Vuonna 699 syntyneet Luokka:Vuonna 767 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit